Sotaisia tarinoita Filippiinien saarilta
Kirj.
Englannin kielestä ["Adventurers All"] suomentanut
Väinö Nyman
Helsingissä,Kustannusosakeyhtiö Kirja,1921.
I. Matkamme tarkoitus.
II. Malaijilainen Kasim.
III. Manilaan.
IV. Matkustajamme.
V. Petos.
VI. Kuinka kapinallisia tehdään.
VII. Kiperä paikka.
VIII. Tumabongin mahtimiehet.
IX. Annabel Leen tuhoutuminen.
X. Kuinka kapinallisten lukumäärä enenee.
XI. Jälleen takaa-ajettuina.
XII. Pahoja uutisia Tumabongista.
XIII. Kenraali Hemingway.
XIV. Eittämätön voitto.
XV. Epäilyttävä rauha.
XVI. Taistelu maaliskuun viidentenäkolmatta päivänä.
XVII. Eräs kahakka ja odottamattomia uutisia.
XVIII. Vanha tuttu.
XIX. Luizin pelastaminen.
XX. Cavitén taistelu.
XXI. Aseveljet.
XXII. Pilviä kokoutuu.
XXIII. Järjestäytyminen.
XXIV. Myrsky puhkeaa.
XXV. Seikkailujen loppu.
"Legioonamme suuri ja laskematon on vielä outo ja liputon, mutta sen tuhannet osastot voivat aukaista muille tien, kun kuulat soivat."
Rudyard Kipling.
"En halua ollenkaan valehdella", sanoi perämiehemme Amos Livingstonpuhuen hyvin hitaasti ja harkitusti ja pyöräytellen mälliään toisestaposkesta toiseen, "mutta en luullakseni ole milloinkaan purjehtinutkurjemmassa pyykkisaavissa kuin tämä Annabel Lee on, ja minä olensentään ollut mukana monessa myllyssä."
Laivaa ei saa kumminkaan milloinkaan moittia sen kapteenin kuullen,vaikka sen viat olisivatkin miten suuret tahansa. Tämä on totuus, jonkakokemukseni ovat osoittaneet paikkansa pitäväksi.
"Luullakseni näette siellä vielä huonompiakin", vastasi Annabel Leenkapteeni, "joita he kumminkin ylpeästi nimittävät 'sotalaivoiksi'.Peijakas, muutamat ihmiset eivät näytä ymmärtävän omaa parastaan!Muutamia viikkoja sitten, kun kerroitte minulle eronneenne entisestälaivastanne ja nähneenne viikkokausia nälkää maissa, ette voinutaavistaakaan pääsevänne Englannissa rakennetun kuunarin perämieheksi;laivan, jota —"
"Jonka rakentamiseen ei ole mennyt vuottakaan", sanoi perämieshalveksivasti.
"Komentaa amerikkalainen kapteeni", jatkoi kapteeni tyynesti, "ja jonkaomistaa yhtymä —"
"Puoliverisiä ja kapinoitsijoita."
"Sen miehistöön kuuluu —"
"Niin", pisti perämies vahingoniloisesti väliin, "keitä sen miehistöönoikein kuuluukaan? Sanokaahan se!"
"No niin." Kapteeni keskeytti puhaltaen sinistä taivasta kohti parukolme savupilveä ja katseli niiden hajaantumista tarkkaavaisesti,ennenkuin hän lisäsi huomattavasti epäröiden: "Vaikka sen miehistökieltämättä onkin hieman kirjava niin —"
"Tästä Evan Williamsista esimerkiksi, joka ei ennen elämässäänmilloinkaan ole ollut merellä muuten kuin hienona matkustajana, olettetehnyt toisen perä- ja päällysmiehen. Tuollainen tuhattaituri ei kykenekäskemään ketään."
"Tule koettamaan!" sanoin vihaisesti, mutta hän ei välittänytkeskeytyksestäni.
"Tuki suusi, poikaseni! Puheeni on totta ku