Produced by Tapio Riikonen
Romaani kansallisen herätyksen ajoilta
Kirj.
Sanomalehti O.-Y. Keski-Suomi, Jyväskylä, 1910.
I. Seuraklubin vuosijuhla I.
II. Seuraklubin vuosijuhla II.
III. Harry.
IV. Tervakansa.
V. "Promenadissa".
VI. Mamma.
VII. Pappa.
VIII. Taistelu ja sen ratkaisu.
IX. Maisteri Tervo.
X. Kaksi johtajaa.
XI. Pääkaupungissa.
XII. Snellmanin luona.
XIII. Kotona.
XIV. Kääntymys.
XV. Mamman kuolema.
XVI. Artikkeli "Salamaan".
XVII. Loppu.
Seuraklubin vuosijuhla I.
On syksyinen ilta. Hämärä hiiviskelee kuin salaa, mutta ahnaastisentään. Eikä ole pitkää aikaa, kun kaupunki on pilkkoisen pimeässä.Lyhdynsytyttäjä on kuitenkin sitä ennen merkinnyt jokailtaisenkiertokulkunsa pitkin kaupunkia aina katukulmissa himmeällävalosilmällä, jona on lyhdyssä palavan petroolilampun liinasydän.
Se oli näet siihen aikaan, kun kaupunkiin ei vielä oltu saatusähkövaloa.
Seurahuoneen biljardipoika on keskipäivällä kuljettanut pitkinvaltakaupunkia paperiarkkia, johon on kirjoitettu erityisiä valittujanimiä.
Sitten on paperi palautettu kirjoittajalleen Seuraklubinpuheenjohtajalle valtioneuvos Mortimer Nicanderille.
Seuraklubi on kaupungin herrain yhdistys, joka on perustetturuotsinkielen ja -mielen pönkäksi tähän vilkkaaseen merikaupunkiin.
Nyt menee sen kymmenes vuosijuhla. Seuran on perustanut tämä kaupunginainoa valtioneuvos ja hän on ollut puheenjohtaja sen koko elinajan.
Kaupungissa ei ole vielä rautatietä, ei sähkövaloa, ei telefoonia eikämuutakaan uuden ajan merkkiä kuin alkavan suomenkielisen lyseon kolmeensimäistä luokkaa.
Ruotsalaisten pohattain patriarkaalinen hallituskausi on vieläkeskipäivän korkeudessaan.
Seuraklubin kokouksissa eivät koskaan naiset ole mukana, eivät rouvateivät neidot.
Seurahuone on puusta rakennettu puiston sisään. Jättiläiskoivumetsäsitä ympäröi ja siinä lähellä juoksee puro puiston läpi. Purossa onSeurahuoneen kohdalla ihmiskäsin tehty putous, koulutyttöjen "pikkuImatra". Sen poikki vie kävelysilta. Ja sillä sillalla nyt kurkkiiparvi katupoikia "Susilaan", joksi rahvas Seurahuonetta nimittää.
He ovat kaupitelleet pitkin päivää kaupungilla uutta sanomalehteä,"Salamaa", josta suomenkielisen lyseon opettaja, maisteri Tervo tänäännäytenumeron antoi.
Mutta kun he jo kaukaa näkivät "Susilan" valossa hohtavan, juoksevat hekohti omalla tavallaan sitä ihailemaan. Sillä niin vietävän makeapaistetun lihan käry ja kastikkeiden tuoksu sieltä heidän nenäänsänousee. Vielä lähemmäksi houkuttelee se kylmässä syysillassa nämänälkäiset poikaraiskat.
Mutta nyt kuuluvat puiston karkeassa hiedassa narskuvat askeleet. Japojat lentävät pakoon arkana kuin varpusparvi joka suunnalle.
Tulija on valtioneuvos korkeissa nahkaisissa kokokalosseissaan.
Sentähden hän saapuu ensimäisenä, koska hän on illan varsinainenisäntä.
Sisäeteisen ovella on vartia, jolla on livree ja kaluunat. Se hyökkääpalvelemaan valtioneuvosta.
Nyt on valtioneuvos puhdas ja soma kuin juuri maalattu vanha laiva.
Mutta toisinaan hän on hyvinkin huoleton puvustaan....