Kirjoitelmia. Runoja.
Kirj.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
1914.
SISÄLLYS:
Esipuhe.
Elämäkerta.
Runous ja runouden muodot:
Johdatus.
Ensimmäinen kirja:
Runous kuvausvoiman ja kansanhengen tuotteena.
1. Kuvausvoima yleensä.
2. Kuvausvoima kielen ja taruston muodostajana.
3. Kansanrunous ja taiderunous.
4, Kansojen ihanteet: Itämaan kansat.
5. Kreikkalaisten ihanne.
6. Roomalainen ihanne ja kristin-uskon alku.
7. Keskiajan ihanne.
8. Runouden kehitys uudennuksen ja uskonpuhdistuksen aikakaudella.
9. Espanjan runous ja tekoklassillisuus Ranskassa.
10. Saksan runous ja nykyaika.
11. Kansanhenki ja runous.
12. Kansojen vuorovaikutus.
Toinen kirja:
Runouden sisällys ja taidetavat.
1. Runouden tehtävä ja kauneus.
2. Ylevä kauneus ylimalkaan.
3. Traagillisuus.
4. Koomillisuus.
5. Taidetavat eli styylit.
6. Idealistinen ja karakteristinen taidetapa.
7. Luonto runouden aineena.
8. Yksityis-ihminen runoudessa.
9- Yhteiskunta, historia ja tarumaailma runouden aineena.
10. Ajatusrunous. Oikea tunnelma.
Kolmas kirja:
Ulkomuoto ja runouden lajit.
1. Kuvaannollisuus.
2. Sointuisuus.
3. Runouden lajit.
4. Kertomarunous yleensä.
5. Kertomarunouden lajit: eepos ja romaani.
6. Lyyrillinen runous.
7. Draama eli näytelmärunous.
Kirjoitelmia:
Mikä on suomalainen sivistys?
Runoja:
Suomen herääminen
Juhlaruno
Gezelius
Rauhan oraita
Syksyinen tarina
Kaupin linna
Myöhäinen palkinto
Aleksanterin ja Roksanen häät
Kuusen alla
Elämän ehtoona
Uskollinen
Päivänpaistetta
Armahan nukkuessa
Nuoren tytön muistikirjaan
Erin
Murheen lapsi
St. Justin pyhiinvaeltaja
Kun Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Suomalainen Tiedeakatemia sekäB.F. Godenhjelmin omaiset ovat ryhtyneet käsilläolevan teoksen "Runousja runouden muodot" julkaisemiseen, olemme otaksuneet täyttävämmetekijän hiljaisen toiveen.
B.F. Godenhjelmin elämä oli uhrattu koulu-, oppikirja- jasanakirjatyölle. Pieni osa siitä riitti niihin harrastuksiin, jotkakuitenkin olivat hänen ensimmäisiään ja ehkä sisimpiään —esteettisiin. Vain kesäloman aikoina tuo ahkera koulumies jatunnollinen sanakirjantekijä arveli olevansa oikeutettu vetämään esiinlaatikostaan pienellä, siistillä käsialalla tiheästi kirjoitettujaarkkeja, lueskelemaan ja korjaelemaan niitä sekä sitten jatkamaankirjoittamistaan toisille yhtä tarkasti taitetuille. Se teos, joka näinhitaasti, vuosikymmenien kuluessa tehtynä, pyrki kohti valmistumistaan,oli "Runous ja runouden muodot", yleistajuinen esitys runouttakoskevista kysymyksistä. Ihan valmiiksi se ei ennättänyt edes siksi,kun kuolema herpautti kirjoittajan käden. Lienee siis paikallaan lyhytselonteko siitä, missä suhteessa tekijä oli aikonut sitä täydentää.
"Ensimmäinen kirja" oli, kuten tunnettua, jo ennestään julkaistu v.1885. Sitä ja myöhempiä osia lienee Godenhjelmin ollut ainakin aikomuskielellisesti yhdenmukaistuttaa; ehkä myös oikoa mahdollisestivanhentuneita tiedonantoja. "Toisen kirjan" käsikirjoitus olitarkastettu ja hyväksytty; ainoastaan muutamiin kohtiin oli tekijäsuunnitellut lisäyksiä: 3:nnessa luvussa (Traagillisuus) hän oliAntigonen traagillisuudesta puhuessaan ajatellut mainita myösjonkun verran Leonteesta ("Salaminin kuninkaat"); 8:nteen lukuun(Yksityis-ihminen runoudessa) oli aiottu esitys "psykologisestasuunnasta" ja 9:nteen lukuun (Historialliset, yhteiskunnalliset jatarun-omaiset