Produced by Tapio Riikonen
Visentti Aallonhalkoja. Aulangon pastorinvaali. Mirabeau täti.
Kirj.
Suom. Ilmari Jäämaa ja Aatto S.
Ilmestynyt ensimmäisen kerran
Porvoossa WSOY:n kustantamana v. 1910.
1. Ylioppilasnimikirja.
2. Seitsemän uutta esitellään.
3. Vesimatka Säästöpankkiin.
4. Syrjästäkatselijat.
5. Lupauksen malja.
6. Viheriän huvilan luona.
7. Sörnäisten seitsenlehtinen apila.
8. Kaksi ystävystä.
9. Kilpikonnankuorinen rasia.
10. Tutkimus. Kuulustelu.
11. Tuomio.
12. Veistämöllä.
13. Luonnontutkija.
14. Lupauksen malja pohjaan.
1. Maantiellä.
2. Kyytimiehen kertomus.
3. Perilletulo.
4. Mamseli Apollonia Durin.
5. Ensimmäinen yö.
6. Pastori Idegran.
7. Mitä oli ajateltava?
8. Puhetta liiaksi, eikä kuitenkaan tarpeeksi.
9. Yöllisiä havaintoja.
10. Joosuan kertomus.
11. Tulosaarna.
12. Saarnan jälkeen.
13. Unissakävijä näyttäytyy taas.
14. Murhaluola.
15. Hyökkäys ja tappio.
16. Toisena joulupäivänä.
17. Erland Stjernkorsin lääkemääräykset.
18. Lähetyssaarnaajana pakanain keskellä.
19. Sisarukset.
20. Kirje kirkkoherransijaiselta maisteri E. Stjernkorsilta
konsistorin amanuenssille K. Nordstrandille Turkuun.
21. Kirje ja vakooja.
22. Mitä Joosua tarkoitti harakan laululla.
23. Hovineuvos Kopfschmertz.
24. Tapaturman seuraukset.
25. Seurakunta jakaantuu kahdeksi puolueeksi.
26. Sota epäjumalia vastaan.
27. Salajuonia ja huhuja.
28. Vaalisaarnaajat.
29. Vaalin edellinen ilta.
30. Vaali.
31. Uusi vaali.
32. Tapauksia, juonia ja tunnustuksia.
33. Sielunpaimenen tappiot ja voitot.
34. Näkyväinen ja näkymätön kirkko.
1. Tätini ja minä.
2. Lyhyt kertomus myöhemmästä kasvatuksestani.
3. Suomen ensimmäinen rautatie.
4. Vaskiseppä.
5. Matkaseikkailuja.
6. Yömaja.
7. Muistoon tulo.
8. Sormuksen puolikas.
9. Kuka hän on?
10. Epäilyksiä ja salaliittoja.
11. Muuan seikkailu ja lääkintätaito.
12. Uusia arvoituksia.
13. Jouluaatto.
14. Kuka seppä oli.
15. Mirabeau täti.
Viiteselitykset.
On omituisen huvittavaa lukea kaksikymmentä tai kolmekymmentä vuottatakaperin tehtyä ylioppilasnimikirjaa, taikkapa vielä vanhempaa. Nimetovat siinä viivoitetuilla riveillä omin käsin piirrettyinä, uljaina jakankeina, sellaisina kuin ne kirjoitettiin sinä onnellisena aikana,jolloin ensi lyyry loisti lakissa — nuoruuden iloista lyriikkaa — jatavallisesti suurin kirjaimin, kuten on tapana, kun tehdään tärkeätäasiaa. Tärkeätpä ne piirrot olivatkin kirjoittajilleen, sillä ne olivatakateemisen arvon todistuksena ja merkkinä, että oli päästy senyhteiskunnan jäseniksi, jota oli aina ensimmäisistä koulupäivistä astiikävöiden katsottu kunnianhimon pyrintöjen korkeimmaksi päämääräksi.Tuntui siltä, kuin poika olisi samal