E-text prepared by Tapio Riikonen
Kuvia Perä-Pohjolasta
Kirj.
Hämeenlinnassa,Boman & Karlsson,1906.
Yleisenä syyttäjänä.
Ensimäinen ulosottoni.
Maantien tarkastuksessa.
Kenttänivan hävitys.
Oman käden oikeutta.
Ulosottaja Kuusirannan kylässä.
Vanha tarina.
Ajangin mies.
Kun viinanmyyjiä rangaistiin.
Viklundin "Hurra".
Käräjillä.
Nimismiehen pitää olla monipuolinen mies. Hänellä täytyy ollataipumusta salapoliisiksi, hänen tulee tuntea maanlaadut, osataarvostella maatalosta, onko se hallanarka vai ei, ja määrätä mitä ontehtävä, jos joku on eksynyt erämaahan. Lisäksi on hänen huolehdittava,että tilastolliset tiedot piiristä ovat täsmällisiä, ettei kukaan kiljuyleisellä paikalla ja ettei piirissä kulje "epäilyttäviä henkilöitä".Hänen toimenaan on myöskin kertoa vuodentulon toiveista, hänen täytyynähdä tuntemattomaan tulevaisuuteen ja tietää varmaan sanoa, "tuleekosiemenestä puute". Maan routimiset, veden vähyys ja runsaus, sateet,tuulet ja tuiskut — kaikista tulee hänen pitää vaaria ja niistä"aikanaan" ilmoittaa. Maanteiden tarkastukset ovat hänen hauskimpiaretkiään. Jos ei hän osaa kylliksi määrätä someroa, on hänepäkäytännöllinen; jos hän määrää liian paljon, on hän tyhmä.
Mutta ennen kaikkea tulee hänen olla lakimies. Hänen pitää tunteakaikki lait. Usein tie- ja vesirakennuksen insinöörit saavat ihmetelläsitä kekseliäisyyttä, jolla hän selviytyy vaikeimmastakin pulmasta. Hänon oppinut itse tekemään lakeja, ja suunnilla ne useinkin ovat. Sillähän ei hätäile, ja hän tuntee miehet, joiden kanssa on tekemisissä. Hänon näppärä saamaan sovinnon aikaan asianomaisten kesken ja nauraa useinpartaansa keksinnöilleen.
Niin, sanalla sanoen kaikilla aloilla ja kaikkialla häntä kaivataan jatarvitaan. Hirvi on ammuttu kiveliössä: missä on vallesmanni?Viinakauppias on pannut vettä liemeensä, ostaja huutaa: annapa kohtaanvallesmannin! Kauppamatkustaja, jonka on kyytipoika rekineenkampsuineen ajanut ojan pohjaan, huutaa: Mitä h—ttiä! Eikö tässäpiirissä vallesmannia olekaan?
Kuvernööri hänelle marisee herkeämättä, uhkaa sakoilla ja komentelee;kruununvouti "muistuttaa", "huomauttaa" ja "kehoittaa" lakkaamatta,aikoo valittaa kuvernöörille ja kirjoittelee hävyttömyyksiävirkakirjeiden selkäpuolet täyteen; koko kansa häntä haukkuu, javelalliset toivovat hänen sielunsa ja ruumiinsa alimmaiseen h—ttiin.
Mutta vallesmanni ei hätäile. Sillä hän on monipuolinen mies, ja hän onsilmästä silmään katsonut herra Perkelettäkin…
* * * * *
Minun tuli ensi kerran olla yleisenä syyttäjänä käräjillä. En ottanutkoko tointa kovinkaan juhlalliselta kannalta.
Minkäpä ne nyt minulle tekisivät.
Asia koski kahta nuorukaista, jotka arvannostotilaisuudessa olivatolleet hutikassa ja mellastaneet aikalailla. Se oli tapahtunut silloinkun muutakin "laittomuutta" tässä maassa harjoitettiin sen minkäehdittiin. Miksei saanut yksi olla yhtä laiton kuin toinenkin?
Laitontahan oli koko arvannosto, — mikä sitten jos pojatkin elivätlaittomasti.
Asia oli jo ollut kerran ennen käsiteltävänä. Paria todistajaa olikuulusteltu. Nyt oli ilmoitettu taas kaksi uutta todistajaa.
Nuorukaiset olivat kotokylän miehiä, reippaita poikia kumpikin, javanhoja tu