E-text prepared by Timo Ervasti and Tapio Riikonen
Romaani
Kirj.
Suomentanut
Tahvo Partio
Helsingissä,Kustannusliike Minerva Oy,1918.
I. Ensimäinen.
II. Toinen.
III. Kolmisin.
IV. Malaytan lähetyssaarnaaja.
V. Keksintö ja torpedovene.
VI. Hyvää ja harvinaista urheilua.
VII. Suuren nostoranan takana.
VIII. Viimeisessä hetkessä.
IX. Laittomien liitto.
X. "Hai".
XI. Sodanjulistus.
XII. Englannin meriministeriössä.
XIII. Kapteeni Sullivanin kertomus.
XIV. Vaara ilmasta.
XV. Haaksirikkoutunut vesilentokone.
XVI. Kynnet, jotka kasvavat.
XVII. Näyttämön tähti.
XVIII. Ralph Burns.
XIX. Meriministerin virkahuoneessa.
XX. Kaksi nuoranpätkää.
XXI. Itse piru.
XXII. Uhkaus ja kasvot.
XXIII. Kosinta.
XXIV. Viisikymmentä minuuttia.
XXV. Vihkiäiset.
XXVI. Pieni teatteritemppu.
XXVII. Oli tähtikirkas toukokuun yö.
XXVIII. Merkillinen kohtaus.
XXIX. Cottet Parisissa.
XXX. Ensimäinen varoitus.
XXXI. Yllätys.
XXXII. Verinen ratkaisu.
XXXIII. Bonaparten-kadun pankkiiri.
XXXIV. Sankaritar.
XXXV. Näyttelijättären paljastukset.
XXXVI. Satimessa.
XXXVII. "Hain" hampaissa.
XXXVIII. Sunnuntai Cornwallissa.
XXXIX. Lähetyssaarnaajan loppu.
XL. Urhoollinen sotilas.
XLI. Matkalla Lontooseen.
XLII. Kukkais-pääkallo.
XLIII. Myöhäinen vieras.
XLIV. Kahden kesken.
XLV. Yserin kersantti.
XLVI. Delman kynnet.
Sängynlaidalla hotellihuoneessa muutamien satojen metrien päässä
Dieppen satamakadulta istua jurnotti mies alushoususillaan.
Hotelli ei suvainnut, että sen nimeä toitotettiin julki. Se oli hyvässäpiilossa takakadulla, mutta sen tunsivat hyvin semmoiset ihmiset,joilla oli jotakin tekemistä meren ja sen luvattomien puuhien kanssa.Huoneet olivat siinä maineessa, että ne olivat aina epäsiistit. Seinätolivat kosteat, ja lattiat haisivat homeelta.
Vanha Jerôme-vaari, joka omisti tämän epämiellyttävän talon, eipannutkaan huomiota mukavuuteen. Joka huoneessa oli iso sänky.Rikkonainen peili-rämä kamiinan yläpuolella oli ainoana koristuksenanäissä spartalaisissa huoneissa, joissa vain syöpäläiset näkyivätviihtyvän, ollen kamiinan käyttäminenkin hiukan hengenvaarallista.
Sängynlaidalla istuva mies katseli eräänlaisella humoristisellatyytymättömyydellä huoneen kurjuutta. Hänen painonsa näytti olevanvaarallinen sängyn turvallisuudelle, ja itse hän näytti olevan kotoisinjonkun verran paremmista oloista. Hänen alusvaatteensa olivat puhtaat,ja hänen pyöreä, miellyttävä päänsä, jossa oli arveluttavan runsaskihara tukka, olisi puolustanut paikkansa paljon ylhäisemmissäkinpiireissä.
Mutta ilmeisesti häntä eivät vaivanneet mitkään hienot, hermostuneettunteet. Hän ei kiroillut eikä sadatellut, kun ei pienestä huoneestaanvoinut keksiä minkäänlaista pesuastiaa. Noustessaan hän vainherttaisesti naurahti ja tarttui housuihinsa.
Hän oli kaunis ja solakka mies, ruumiinrakenteeltaan siro ja hyvinkehittynyt. Voimakas leuka, pieni suu ja leveä, neliskulmainen päämuistuttivat