Produced by Tapio Riikonen
Kirj.
Q. Horatius Flaccus
Suorasanaisesti suomentanut T:ri K. J. Hidén
Roomalaisen filologian dosentti
Helsingissä,Yrjö Weilin,1904.
Dieses problematische Werk wird dem Einen änders vorkommen als dem Andern und Jedem alle zehn Jahre auch wieder anders.
Goethe Tag- und Jahreshefte 1806.
Alkulause.
Q. Horatius Fiaccuksen elämä ja teokset.
Runoudesta:
Yleisiä runoutta koskevia sääntöjä.
Erityisiä näytelmärunoutta koskevia sääntöjä.
Runoilijat.
Alkulause.
Nicht als Muster, sondern zur
Anregung für andre Uebersetzer.
Goethe käännösnäytteestä Byronin Don Juanista.
Vaikka Horatiuksen kuulu kirje Runoudesta (De arte poetica) yhäedelleen maamme opiskelevien keskuudessa on kylläkin suosittu teos, seei kuitenkaan, omituista kyllä, tähän asti ole suomalaisessa asussailmestynyt. Näin ollen olen sopivaksi katsonut saattaa julkisuuteentekemäni suorasanaisen käännöksen, jättäen runopukuisen suomennoksenlaatimisen kykenevämpien huoleksi. Koska käännös etupäässä on aiottulatinan kieltä opiskelevain tarpeeksi, olen suomentaessani jotenkintarkasti, melkeinpä orjallisesti seurannut alkutekstiä. Tuskinsaattaakaan kirjeen runsasaineisen, monisärmäisen sisällyksen takiaaikaansaada sujuvaa, kaikille selvää käännöstä muuten kuin aivanvapaasti suomentamalla tai mukailemalla.
Suomennokseni olen miltei kauttaaltaan sovelluttanut G. Krügerinjulkaisemaan tekstiin (Des Q. Horaiius Flaccus Satiren und Episteln. 2Bd. Episteln. 14 Aufl. besorgt von Dr. Gustav Krüger. Leipzig 1900).Paitsi kotimaassa ilmestyneitä C. Synnerbergin selityksiä (Q. HoratiiFlacci De arte poetica liber med inledning och förklaringar.Helsingfors 1868) olen käännöksen hyväksi käyttänyt tärkeimmät muuallajulkaistut painokset, selityskirjat ja apuneuvot.
Helpottaakseni yleisölle kirjeen ymmärtämisen olen alkuun asettanutlyhyen yleiskatsauksen runoilijan elämään ja teoksiin sekä varustanutkäännöksen tarpeellisimmilta selityksillä.
Helsingissä, syyskuulla 1904.
K. J. Hidén.
Q. Horatius Flaccuksen elämä ja teokset.
Q. Horatius Flaccus syntyi joulukuun 8 p. v. 65 e.Kr. Venusianpikkukaupungissa (nyk. Venosa) Apulian ja Lukanian rajallaEtelä-Italiassa. Hänen isänsä, joka oli vapautettu orja, halusivähäisistä varoistaan huolimatta antaa lapselleen niin hyvänkasvatuksen kuin siihen aikaan oli mahdollista. Koska hän ei tahtonutpanna poikaansa Venusiassa olevaan alkeiskouluun, muutti hän perheineenRoomaan, missä nuori Horatius isänsä huolellisen valvonnan alaisenajatkoi koulunkäyntiään.
Päätettyään lukunsa Roomassa siirtyi Horatius Athenaan harjoittaakseenetupäässä filosofisia opintoja. Kaikki opinnot jäivät kuitenkin kesken,kun Horatius Caesarin surman jälkeen syksyllä v. 44 Brutuksenkehoituksesta, liittyi tasavallan puolustajien riveihin. Hän ottikinosaa Philippi'n onnettomaan taisteluun v. 42, pakeni ja palasi jälleenItaliaan.
Kun Horatiuksen isävainajan maatila sillä välin voittajientoimeenpanemassa maanjaossa oli joutunut toisiin käsiin, läksi hä