Tanssijatar ja keisarinna
Kirj.
Tekijän luvalla ranskankielestä suomennettu
Helsingissä,Kustannusosakeyhtiö Kirja,1927.
Johdanto.
1. Teodoran ensi esiintyminen 2. Bysantin urheilu- ja hippodromielämä 3. Teodoran seikkailuja 4. Teodora ja Justinianus 5. Teodora-legenda
1. Bysantin pyhä palatsi
2. Keisarinnan elämä
3. Pääkaupungin juoruja
4. Teodoran siveys
5. Vihreät ja siniset. Nika-kapina
6. Teodoran hallitus
7. Kostonhimoinen Teodora
8. Teodora ja Johannes Kappadokialainen
9. Teodora ja Belisarius
10. Teodora naisena
1. Teodoran hurskaus 2. Politiikkaa ja teologiaa 3. Munkki- ja apostolihahmoja 4. Paavi ja keisarinna 5. Teodoran kuolema
Teodora, Bysantin keisarinna, joka nousi hippodromin näyttämöltäCaesarien valtaistuimelle, on kyennyt kaikkina aikoina herättämäänuteliaisuutta ja kiihoittamaan mielikuvitusta. Jo hänen eläessäänaikalaiset olivat siinä määrin tyrmistyneitä hänen ihmeellisistävaiheistaan, että Konstantinopolin juorukellot niitä selittääkseenkeksivät mitä uskomattomimpia juttuja, jotka Prokopios[1] onhuolellisesti säilyttänyt jälkimaailmalle Salaisissa muistelmissaan.Teodoran kuoltua sepitettiin hänestä yhä lisää taruja. Itämaalaiset jalänsimaalaiset, syyrialaiset, bysanttilaiset ja slaavit koristelivatkilpaa hänen elämäntarinaansa romaanimaisilla yksityiskohdilla, jajuuri tämän isoisen maineensa vuoksi Teodora onkin ainoa Bysantinvaltaistuimella istunut ruhtinatar, joka on yhä edelleen pysynyttunnettuna, jopa suorastaan kansanomaisena.
San Vitalessa Ravennassa monikin kävijä koettaa tulkita hänenalttariholvin alla yksinäisessä kultamosaiikista välkkyvässä kuvassanäkyvien kalpeitten ja liikkumattomien kasvojensa arvoitusta.Pariisissa, jonne hän ilmestyi kolmisenkymmentä vuotta sittenPorte-Saint-Martin’in teatterin palkeille, ja jossa hän vieläkin elääkuin jumalolentona, hän kiihoittaa yhtäläisesti taiteilijoitten,näytelmäkirjailijain ja historioitsijain sekä välinpitämättömienkinuteliaisuutta. Ennen vanhaan, niinkuin Prokopios kertoo jokseenkinyksinkertaisesti, Konstantinopolissa kunnialliset ihmiset väistyiväthänen tieltään tavatessaan hänet, koska pelkäsivät hänen saastaisenkosketuksensa likaavan heidät. Meidän aikanamme ei enää tunnetasellaista pelkoa eikä sellaisia ennakkoluuloja. Päinvastoin Teodoranympärillä leijaileva kevyt häväistysjuttujen tuoksu tekee hänet vainkiehtovammaksi. Hän on houkutellut peräkkäin sellaisten maalarien kuinBenjamin Constantin ja Clairin’in sivellintä, kiihoittanut Sardounluovaa mielikuvitusta ja viehättänyt Sarah Bernhardtin naisellistakuvittelukykyä. Ei ole kauan siitä, kun luotiin mitä upein ja historianmukaisin näyttämölleasetus, jotta hän voisi esiintyä nykyajannähtäväksi kyllin arvokkaissa kehyksissä, ja kokonaisen viikon ajanoli Teodoran siveyden pohtiminen erittäin suosittuna huvina »hyvinpariisilaisessa» keskustelussa.
Onkohan sitten niin varmaa, että me todella tunnemme tämän mainehikkaankeisarinnan, jota monet pitävät vain kuuluisana seikkailijattarena?Ja onkohan varmaa, että hän, jos nyt saattaisi puhua, oli