E-text prepared by Tapio Riikonen
Allanin ystävän Umslopogaasin lapsuus ja nuoruuden vaiheet
Kertomus zulukaffereista
Kirj.
Englanninkielestä suomentanut
O. E. N. [O. E. Nyman]
Helsingissä,Kustannusosakeyhtiö kirja,1922.
Lukijalle.
I. Chaka-poikasen ennustus.
II. Mopo pulassa.
III. Mopon uhkarohkea paluu.
IV. Mopon ja Balkan pako.
V. Moposta tulee kuninkaan lääkäri.
VI. Umslopogaasin syntymä.
VII. Umslopogaas kuninkaan edessä.
VIII. Taikureiden tappio.
IX. Umslopogaasin katoaminen.
X. Mopon koetus.
XI. Balekan neuvo.
XII. Susi-Galazin tarina.
XIII. Galazista tulee susien kuningas.
XIV. Susi-veikot.
XV. Kuninkaan miesten kuolema.
XVI. Umslopogaas lähtee taistelemaan tapparasta.
XVII. Umslopogaasta tulee kirveskansan päällikkö.
XVIII. Balekan kirous.
XIX. Masilo siirtyy Duguzaan.
XX. Mopo neuvottelee prinssin kanssa.
XXI. Chakan kuolema.
Kirjoittaessaan tämän kirjan on tekijällä ollut muukin tarkoitus kuinvain luoda julma kertomus villikansan elämästä. Ollessaan vielänuorukainen oli hänellä onni päästä Etelä-Afrikkaan. Siellä hän joutuitekemisiin henkilöiden kanssa, jotka olivat eläneet neljäkymmentäkinvuotta zulukansan keskuudessa, jonka historian, sankarit ja tavat hetarkoin tunsivat. Heiltä hän kuuli paljon taruja ja kertomuksia, joistanykyjään puhutaan vain aniharvoin ja jotka pian unohtuvat kokonaan.Silloin zulut olivat vielä yhtenäinen kansa, mutta nyt on heidäthävitetty ja valkoisten vallanpitäjien tarkoitus onkin kuolettaakokonaan sotainen henki, josta tuo kansa oli tunnettu, ja kehittää sentilalle harrastus rauhantoimiin. Zulujen sotalaitos, luultavasti ainoalaatuaan koko maailmassa, kuuluu jo menneisyyteen; se ja senkannattajat ovat menneet iäiseen hiljaisuuteen, Ulundin luo. Chaka loisen alkaen pienenpienestä joukosta. Kun hän esiintyi yhdeksännentoistavuosisadan alkupuolella, oli hän vain pienen heimon päällikkö, ja kunhän kuoli vuonna 1828 veljiensä Umhlanganan ja Dingaanin japalvelijansa Mopon tahi Umbopon, kuten häntä myöskin nimitettiin,keihäiden lävistämänä, oli hän koko Etelä-Afrikan valtijas, ja sanotaanhänen surmanneen toista miljoonaa ihmistä valtaansa pyrkiessään.Yhdeksännentoista vuosisadan alkupuolella oli Etelä-Afrikka verratentiheästi asuttu. Chakan hallituksen aikana asukasluku pienenituntuvasti. Tässä kirjassa on koetettu kuvata tuon suuren neron jasamalla mitä julmimman ihmisen todellista luonnetta ja myös esittäätosikuva hänen veljestään ja seuraajastaan Dingaanista. Tekijäntarkoitus on sitäpaitsi ollut esittää kertomuksen muodossa niitä syitä,aatteita ja tarkoitusperiä, jotka innoittivat näitä kuninkaita jaheidän kannattajiaan, ja saattaa julkisuuteen Afrikan historiantapahtumia, joista nykyjään mainitaan vain muutamissa harvoissaselostuksissa.
On selvää, että sellainen tehtävä on ollut vaikea, koska tekijän onjoksikin ajaksi täytynyt unohtaa sivistysasteensa kokonaan ja ajatellaja puhua muinaisen zulun tavoin. Hienostuneen aikakautemme vuoksi eikaikkia zulutyrannien harjoittamia julmuuksia voi selostaa, ja niidenyksityiskohtia on sentähden paljon supistettu. Kerrotut tapahtumat ovatuseimmat pohjaltaan tosia. "Mustalla sankarilla" ei tässä suinkaantarkoiteta Chakaa, vaan Umslopogaasia, jonka voinee sanoa esittävän