E-text prepared by Jari Koivisto
Kirj.
Helsingissä,Kansanvalistusseura,1909.
Alkusananen.
I. Nuoruus ja oppivuodet.
II. Miehuus ja vaellusvuodet.
III. Professorina ja vanhuksena.
Alkusananen.
Tämä Lönnrotin elämäkerta perustuu pääasiallisesti seuraaviinlähteihin: A.R. Niemi, Elias Lönnrotin lapsuus (Valvoja 1895), EliasLönnrot Kajaanissa (Virittäjä 1897), Kalevalan kokoonpano I (1898);E. Nervander, Elias Lönnrotin nuoruuden ajoilta Laukon kartanossa(1893); Aug. Ahlqvist, Elias Lönnrot, elämäkerrallisia piirteitä(1884); J. Krohn, Suomalaisen kirjallisuuden vaiheet (1897);K. Krohn, Kalevalan esityöt (Valvoja 1896), Zur Kalevalafrage(Finnisch-Ugrische Forschungen I, 3. 1901); E. N. Setälä, EliasLönnrot ja suomenmielisyys (Valvoja 1897); Kalevala II, Selityksiä(1895); Suomal. kirj. seuran Lönnrotin elämäkertaa varten keräyttämättiedot; arkkipiispa G. Johanssonin muistelmat "Kansan Ystävässä"vv. 1896-99; Lönnrotin omat matkakertomukset, kirjeet jakirjalliset julkaisut; lisäksi monet juhlajulkaisut, sanomalehdet y.m.Lönnrotia ja hänen työnsä eri puolia esittävät puheet, muistelmatja kirjoitukset.
Professori K. Krohnille ja tohtori A.R. Niemelle, jotka neuvoillaanja tiedonannoillaan ovat työtäni edistäneet, lausun täten sulimmatkiitokseni.
Helsingissä, maaliskuussa 1902.
Tähän toiseen painokseen on tehty melkoisesti vähäisiä korjauksia,tasoituksia, poistoja ja lisäyksiä, ja samalla otettu huomioon nepienet muistutukset, joita ensi painoksen suhteen ovat tehneetLönnrotin ja hänen elämäntyönsä varsinaiset erikoistutkijatja -tuntijat, prof. K. Krohn ja toht. A.R. Niemi.
Savonlinnassa, huhtikuussa 1909.
Nuoruus ja oppivuodet.
Läntisellä Uudellamaalla on kaunis Karjalohjan pitäjä, jota Suomenluonto on suosinut runsailla antimilla. Mairehet maisemat, viljavatvainiot, kukoistavat kylät viehättävät siellä kulkijan silmää. Noinpeninkulman verran Karjalohjan kirkolta pohjoiseen päin sijaitseepieni ja syrjäinen Sammatin kappeli. Täällä on seutu jo paljoajylhempää: jynkät vuoret, sankat salot, mahtavat havumetsät japiilossa pilkistelevät metsäjärvet ympäröivät karuja viljamaita jaharvoja kyliä. Sittenkin vähäpätöisen Sammatin nimi on jokaisellesuomalaiselle tuttu ja rakas. Miksi niin? Siksi, että täällä,syrjässä maailman valtateistä ja elämän pauhinasta, syntyi ja kasvoi,täällä vietti vanhuutensa rauhalliset päivät Suomen kansan suurioppi-isä Elias Lönnrot.
Kun kansojen vaiheissa joku tärkeä käännekohta on tapahtuva, silloinhuolenpitävä kaitselmus herättää niiden henkisiksi johtajiksi miehiä,jotka luovat kansansa elämälle uudet muodot. Suomea kansa varsinkinon saanut siinä suhteessa nauttia kaitselmuksen hellää huolenpitoa,kun hetki löi, jona Suomen kansa piilostaan oli nouseva kansakuntainjoukkoon, ilmestyi sen henkisiksi johtajiksi yht'aikaa miehiä, jotkakukin alallaan saivat ikimuistettavia aikaan. Kaikki tunnemme, mikämerkitys Lönnrotin, Snellmanin ja Runebergin elämäntyöllä on ollutja vieläkin on Suomen kansan kansallisessa uudestisyntymisessä.Sellaista henkistä voimaa, minkä nämä kolme miestä saman hengenpakoittamina samalla kertaa käyttivät kansansa hyödyksi, tuskin monenmuun maan