E-text prepared by Juhani Kärkkäinen and Tapio Riikonen
Kirj.
Alain René Le Sage
Nuorisopainos
Ranskankielestä suomentanut Uuno Kahma
Kuopiossa,Osakeyhtiö Kuopion Uusi Kirjapaino,1905.
Gil Blas lukijalle.
Ennenkuin alan kertoa elämäni vaiheita sinulle, niin kuule, hyvälukija, ensin seuraava tarina.
Kaksi ylioppilasta kulki kerran Pennafielista Salamancaan. Uupuneinaja janoisina he saapuivat eräälle lähteelle tien vieressä. Hesammuttivat janonsa ja asettuivat levähtämään. Silloin he keksivätsattumalta lähellään maasta pilkistävän kiven, jonka pintaan olipiirretty muutamia sanoja. Ne olivat jonkunverran ajan kuluttamia jaeläinten sorkkain tallaamia, joita käytiin lähteellä juottamassa. Hehuuhtoivat kiven vedellä puhtaaksi ja lukivat siitä seuraavat sanat:A qui está encerrada el alma del licenciado Pedro Garcias. "Tässälepää lisensiaatti Pedro Garciaan sielu."
Nuorempi ylioppilaista, joka oli vilkasluonteinen hätikkö, huudahtiheti tämän kirjoituksen luettuaan nauraen täyttä kurkkua: "Tämäpäon hassua! Tässä lepää sielu… Tähän on haudattu sielu!… Mikähänhölmö on tuollaisen hautakirjoituksen laatinut." Hänen toverinsa,joka oli ymmärtäväisempi, lausui silloin miettiväisenä: "Siinätäytyy olla jokin ajatus takana; minä jään tähän ja koetan ottaasiitä selvän." Hän antoi siis toisen mennä; ja rupesi heti samassakaapimaan veitsellään kiven ympärystä ja saikin sen pian irti maasta.Hän löysi sen alta nahkaisen kukkaron ja avasi sen. Siinä oli satatukaattia[1] sekä paperipalanen, johon oli kirjoitettu latinaksiseuraavat sanat: "Ole sinä minun perilliseni, jolla oli kylliksiälyä selittämään päällekirjoitukseni ja käytä rahojani paremmin kuinminä." Ylioppilas, löydöstä riemuissaan, viskasi kiven entiseenpaikkaansa ja läksi taas matkaamaan Salamancaa kohden, lisensiaatinsielu taskussaan.
Lukija-ystäväni, sinäkin olet jommankumman näiden kaltainen, kukalienetkin, jos luet elämäntarinani välittämättä niistä siveellisistäopetuksista, joita se sisältää, niin se ei ole sinulle vähäksikäänhyödyksi; mutta jos sinä tarkkaavaisena luet, niin löydät siinä,Horatiuksen viisaan neuvon mukaan, hyödyllisen huvittavaanyhdistettynä.
Ensimmäinen luku.
Gil Blas'in syntymä ja kasvatus.
Isäni, tunnettu nimellä Blas, palveli pitkät ajat sotilaanaEspanjan valtakuntaa ja palasi sitten takaisin synnyinkaupunkiinsa,Santillanaan. Siellä hän nai sievän porvaristytön, joka eisentään ollut enää nuoruutensa ensi kukoistuksessa, ja minä tulinmaailmaan kymmenen kuukautta heidän häittensä jälkeen. Sittemmin hemuuttivat asumaan Oviedoon, jossa häätyivät ottamaan kumpainenkinpalveluspaikan: äitini rupesi kamarineidiksi ja isästäni tulikamaripalvelija. Kun heillä ei ollut muuta tuloa kuin palkkansa,olisi kasvatukseni jäänyt aivan laiminlyödyksi, ellei kaupungissaolisi asunut eräs enoni, joka oli hengellinen virkamies. Hänennimensä oli Gil Perez. Hän oli äitini nuorempi veli ja samalla minunkummisetäni. Kuvitelkaahan mielessänne miestä, joka on pituudeltaanpuolineljättä jalkaa, keskiruumiiltaan julman paksu, ja päähartioitten väliin painunut: siinä on enoni kuva.
Hän otti minut jo lapsena luokseen ja piti kasvatuksestani huolta. Enollut hänen mielestään enää aivan mitätön älyni puolesta, jonkavuoksihän päätti ruveta sitä kehittämään. Annettuaan itse minulle opinalkeet, hän lähetti minut enemmän oppia saamaan mestari Godinez'inluo, jota pidettiin Oviedon