Produced by Tapio Riikonen
Kirj.
William Shakespeare
Paavo Cajanderin suomennos ilmestyi v. 1897.
Näytelmän henkilöt:
Kuningas EDWARD NELJÄS.
EDWARD, Walesin prinssi, | kuninkaan pojat.
RICHARD, Yorkin herttua, |
YRJÖ, Clarencen herttua, | kuninkaan veljet.
RICHARD, Glosterin herttua, |
Clarencen nuori poika.
HENRIK, Richmondin kreivi.
Kardinaali BOURCHIER, Canterburyn arkkipiispa.
Yorkin arkkipiispa.
Elyn piispa.
BUCKINGHAMin herttua.
NORFOLKin herttua.
Kreivi SURREY, hänen poikansa.
Kreivi RIVERS, kuningas Edwardin puolison veli.
Markiisi DORSET, | kuningattaren pojat.
Lord GREY. |
Kreivi OXFORD.
Lord HASTINGS.
Lord STANLEY.
Lord LOVEL.
Sir THOMAS VAUGHAN. Sir RICHARD RATCLIFF.
Sir WILLIAM CATESBY. Sir JAMES TYRREL.
Sir JAMES BLOUNT. Sir WALTER HERBERT.
Sir ROBERT BRAKENBURY, Towerin päällikkö.
CHRISTOPHER URSWICK, pappi. Toinen pappi.
Lontoon määri. Wiltshiren sheriffi.
ELISABETH, kuningas Edward neljännen puoliso.
MARGAREETA, kuningas Henrik kuudennen leski.
YORKin HERTTUATAR, kuningas Edward neljännen äiti.
LADY ANNA, Edwardin, Walesin prinssin leski.
Clarencen nuori tytär.
Loordeja ja seuralaisia; kaksi ylimystä, airut, kirjuri, porvareita,
murhamiehiä, sanansaattajia, haamuja, sotureita y.m.
Tapaus Englannissa.
Ensimmäinen kohtaus.
Lontoo. Katu.
(Gloster tulee.)
GLOSTER.
Nyt nurpeuden talven meillä muutti
Aurinko Yorkin kesäks ihanaksi;
Ja pilvet, huonettamme uhkaavaiset,
Syvälle meren helmaan painui kaikki.
Nyt kiertää voiton seppel' otsaamme,
Aseiden pirstat voitoksina riippuu,
Kolea häikkä ilojuhliin vaihtuu
Ja jylhä marssi vienoon tanssisoittoon.
Vihainen vaino otsans' oikoo rypyt
Eik' enää, rautaratsun selkään nousten,
Pelota hengilt' ärjää vihamiestä,
Vaan luutun suloviettelystä noutain
Tepittää sieväst' impikammioon.
Mut minä, — jot' ei leikintekoon luotu
Eik' ilvehtimään mielaan peilin kanssa, —
Tekoa raakaa, vailla lemmen hurmaa,
Mill' irtaan immen eessä imarrella, —
Niin, minä, viekkaan luonnon vikamuoto,
Somuuden sopusuhtaa vaille jäänyt,
Kuvaton, keskoinen ja ennen aikaa
Puol'eräisenä henki-ilmaan tuotu,
Niin muodoton ja rampa, että koirat
Mua haukkuvat, kun niiden ohi liikkaan, —
Minä en tähän löyhään rauhan aikaan
Muull' aikaani voi huventaa kuin sillä,
Ett' auringossa varjoani katson
Ja omaa jolsuuttani julki laulan.
Sen vuoks, kun rakastajana en saata
Sukoilla tätä sulosuista aikaa,
Ruveta konnaks olen päättänyt
Ja ajan turhan ilon vihaajaksi.
Viritin paulat, kudoin julmaa juonta,
Unilla, kirjeill', ennustuksilla
Kuningasta ja Clarence veljeäni
Veriseen vihaan yllyttääkseni;
Ja jos on Edward kuningas niin suora
Kuin minä luihu, kavala ja viekas,
Niin vielä tänään Clarence tyrmään joutuu.
On, näet, ennustettu, että Y
Edwardin suvulle on surman syy.
Sukella sieluun, aatos: Clarence tulee. —
(Clarence, vartijain saattamana, ja Brakenbury tulevat.)
Kah! Hyvää päivää, veikko! Miksi armoll'
On aseellinen vahti?
CLARENCE.