E-text prepared by Tapio Riikonen
Kirj.
Z. Topelius
Suomeksi Helmi Setälä
G. W. Edlund, Helsinki, 1897.
Kustaa III:n aikakausi
1. Jääretki.
2. Vanha parooni.
3. Emännöitsiä.
4. Pehtori.
5. Yövieraita.
6. Kohtaus viidenkymmenen vuoden perästä.
7. Punainen kamari.
8. Kenen heistä pitää kuolla?
9. Pimeyden työt.
10. Löytö ja mielijohde.
11. Kuoleva vanhus.
12. Nemesis.
13. Sovinto.
14. Vanhan hovimiehen kuolema.
15. Kymmentä vuotta myöhemmin.
Kustaa III:n aikakausi.
Uuden vuoden päivää vuonna 1788 vietettiin Ruotsin hovissa rekiretkelläUlriksdaliin, jossa olivat osallisina kuningas, kuningatar, herttuaKaarle puolisoineen, prinssi Fredrikki, eversti kamarijunkkari parooniArmfelt, koko hovikunta sekä kaupungista kutsutut herrat ja naiset.Ulriksdalissa näyteltiin komedia kuninkaan huviksi ja sen jälkeenajettiin Carlbergiin, syötiin illallista kasvihuoneessa jakokoonnuttiin lopulta kello 12:n aikaan yöllä kuninkaan huoneustoon,jossa tanssi alkoi ja jatkui kello 4:ään aamulla. Yhdeksänvuotinenkruununprinssi oli mukana.
Tammikuun 24 päivänä tehtiin kuninkaan syntymäpäivän kunniaksi taaskinrekiretki kello 11 aamupäivällä Hagaan ja Ulriksdaliin. Suuretaamiaiset; sen jälkeen ranskalainen huvinäytelmä. Kello 4 iltapäivälläpalasi hovi kaupunkiin kuuntelemaan kuninkaan uutta ooperaa KustaaAadolfia. Ooperan jälkeen kuninkaallisen teaterin oppilaat antoivatlastennäytännön teaterin harjoituksia varten vasta rakennetussalisärakennuksessa. Sen jälkeen kokoontui hovi ja kaikki kutsuvieraatillalliselle Kaarle herttuan huoneihin linnaan. Siellä oli kuninkaallevalmistettu äkkiyllätys: ruotsalainen kappale hänen kunniaksensa, jossanäytteliöinä esiintyivät muutamat herrat ja naiset kutsuvieraittenjoukosta. Illallisen jälkeen oli taaskin yllätys, varsinaisetnäytteliät esittivät ranskalaisen kappaleen, les pointus. TämänKaarle herttuan ja parooni Armfeltin järjestämän juhlallisuuden aikanaoli kuninkaalle tarjottu viisi teaterihuvitusta samana päivänä hänensiitä ikävystymättään.
Tammikuun 28 päivänä, Kaarlenpäivänä, kuningas itse pani toimeenrekiretken ja bal masque'n [naamiohuvit] kuninkaan huoneustossalinnassa kansaa, kaupunkilaisia ja ylimyksiä varten. Pääsö oli vapaa jasamoin kaikki virvoituksetkin. "Kansaa oli kosolta kaikissa huoneissa,mutta yleisöä enimmin ihmetytti se seikka, että kuningas komeilikirjailluissa alusvaatteissa ja kultapitseillä koristetussa dominossakeskellä talonpoikaispukuihin ja röijyihin puettua alhaista kansaa,joka täytti huoneet löyhkällä, ahdingolla ja siivottomuudella".
Se, joka sanoo nämät sanat, on mitä siniverisin ylimys, puolueenjohtaja, joka läheltä näki kuningasvallan heikkoudet tahtomatta niitäpeitellä, mutta joka samalla katsoi paljon asioita sivulta päin, missäkatse suoraan eteenpäin olisi ollut puoltamattomampi. [Valtioneuvos jasotamarsalkka kreivi F. A. von Persenin Historiska Skrifter, 7 osa.]Tämän samanaikuisen lyhyen, mutta kuvaavan tanssi- ja teaterikronikanjälkeen kertomus siirtyköön porvarillisemmille näköaloille, joitakatselemme nähtynä vuosisatojen etäisyydestä.
Lukija siirretään, niinkuin vuosilukukin osottaa, Kustaa III:nloistavan päivän iltaruskoon. Vielä ympäröi kultaloiston hohde tätäkuningasta, joka oli aikakautensa loistava keskus. Vielä kultasiaurinko taivaan rannassa kohoavi