Produced by Tapio Riikonen
Yksinäytöksinen laulunsekainen huvinäytelmä
Kirj.
Ensimmäisen kerran julkaissut
Yrjö Weilin & Kumpp., Helsinki, 1910.
VIHTORIIN, kauppias.
KALLE, hänen apulaisensa.
PUMMI, nimismies.
TYYNE, hänen veljensä tytär.
SILTAVOUTI.
OSTAJIA.
Tapaus maalla.
Siististi sisustettu huone. Oikealla sohva, jonka edessä on pöytä.Vasemmalla kirjoituspöytä konttorikirjoineen. Seinällä hintaluetteloja,muita papereita ja suuri avain. Vinoon nurkassa oikealla vaatekaappi(Huomaa: Kulissi.) Perällä ovi, joka on auki ja vie puotiin, jostanäkyy osa tiskistä ja hyllyistä. Vasemmalla perällepäin avonainenikkuna, josta pilkistää kesäinen maisema. (Oikea ja vasen luetaannäyttämöltä).
KALLE. (sitten): Ostajia.
KALLE. (torkkuu sohvassa sanomalehti kädessä ja mutisee unissaanepäselviä sanoja; sitten kovemmin): Tyyne, Tyyne, elä mene, kultaseni— ei tänne tule ketään — minulla on niin paljon sinulle puhumista —Tyyne! (Sanomalehti putoaa hänen kädestään, hän herää ja pyyhkiisilmiään): Helkkarissa, kun nukuin! Onkohan sinne sill'aikaa tullutihmisiä puotiin? (Kiirehtii ovelle katsomaan). Ei ketään. No, samapase, eihän siellä olekkaan mitään myytävää. — Näin niin hauskaa unta.Tyyne tuli minua tervehtimään. »Elä sure, Kalle», hän sanoi, »kylläminä tulen omaksesi, en välitä setä Pummin kiellosta, tulin nyt vaansinua suutelemaan.» »Elä mene», huusin minä, »ei tänne tule ketäänihmistä, kauppias on kaupungissa.» Mutta hän vaan viittasi kädellään jajuoksi nauraen pois. — Voi, voi, jos tuo uni kerran toteutuisi, josminä saisin hänet — —! (Pieni tiuku soi ulkopuolella). Nyt sinne tulijoku.
(Menee puotiin.).
VANHA AKKA (ilmestyy tiskin taakse; niiaa): Hyvää huomenta, hyväähuomenta! Mitäs Kalle herralle kuuluu? Saisinko neljänneskilon kahviaja puoleksi sokeria? Onpa tänään siunattu helle! Ohhoh!
KALLE. Huomenta, huomenta! No, kuinkas se Höpsälän muori jaksaa? Hyvintietysti. Jassoo, vai kahvia ja sokeria? Mutta kun sattui niinhullusti, ettei meillä nyt niitä ole. Loppuivat juuri. Mutta huomennatulee — tulee monta, monta säkillistä. Eikö muori tahtoisi pompommeja,niitä meillä kyllä on.
AKKA. Sepä ikävätä, sepä ikävätä. En välitä pompommeista. Tulen sittenhuomenna. Herran haltuun, Herran haltuun!
(Niiaa ja poistuu).
KALLE (tulee sisään): Vai huomenna! Paljon kiitoksia! Huomenna voipuoti jo olla suljettu, jos oikein pahasti käy. Mutta mitä minä sitäajattelen, sehän ei olisi mikään yllätys. Kunhan nyt vaan saisin tavataTyynen ja kertoa hänelle unestani, mutta se peevelin Pummi vahtii häntäkuin Kerberus. Voi sitä köyhyyttä sentään! (Tiuku soi.) — No, nytsinne taas joku! Mikä niitä nyt riivaa, ettei saa rauhassa omiaasioitaan miettiä!
(Menee puotiin, jonne tiskin taakse samassa ilmestyy:)
VANHA TALONPOIKA. Päivää!
KALLE. Päivää, päivää! Kas kun Isontalon isäntäkin on liikkeellä tässähikisessä ilmassa! No, mitä sinnepäin kuuluu?
TALONPOIKA (sylkäisee): Kiitos! Eipä erinäistä. Pikanelliä tässä olisiniinkuin tarpeen.
KALLE. Vai pikanelliä! Ahaa, vai pikanelliako? Jaa, jaa. Mutta nyt tuliisäntä niinkuin vähän sopimattomaan aikaan. Ajatelkaapas sitä, kunjuuri tänään k