E-text prepared by Tapio Riikonen

PÄÄSKYSEN LIVERRYKSIÄ LAPSILLE

Kirj.

MINNA KROHN

Helsingissä,K. E. Holm'in kustantama.1883.

SISÄLTÖ:

Tekijältä.
Matka.
Lasisilmät.
Elli.
Vuohi.
Tyttö ja lintu.
Pieni koulutyttö.
Pikku Pekka.
Niilo isän polvella.
Kylpy.
Lasten leikki.
Pienet teaterinharrastajat.
Pikku Marian jäähyväiset suvelle.
Pienokaiset.
Hanna.
Äiti lapsineen.
Lähteen lirinä.
Eeva ja Matti.
Kotiinpäin.
Suomen kaarti.
Lillin terveiset pääskyselle.
Pienokaisen tulo.
Pienokaisen syntymäpäivä.
Kissa kokkina.
Tytön kiehkura.
Puu ja vesat.
Lampi ja koski.
Lapsi ja äiti.
Aamuhuokaus.
Koto.
Väinämöisen soitto.
Schweiz.
Kevään voitto.
Lähde ja virta.
Haudan partaalla.
Tähdet.
Äiti.
Hämärä.
Jalovalko.
Ehtoo-virsi.
Tytön rukous.
Emman tähti.
Tanssikarhu.
Haltijain laulu vetten päällä.
Postiljooni.
Syys-ilta.
Joulusatu nälkävuotena.
Köyhä kalastajan poika.
Antti ja hänen Ystävänsä.
Väinämöinen.
Kana, joka hautoi ankanpoka.
Tyhmä Jens Kristian.
Neiti Heinäsirkka ja Rouva Sirkka.

Tekijältä.

Tämä kirja, jonka sisältö ennen on ollut luettavana "Pääskynen"nimisessä lastensanomalehdessä, pyytää täten päästä pientenlukijoittensa suosioon. Kaikki muu on allekirjoittaneen kädestälähtenyt, paitsi "Joulusatu nälkävuotena", "Köyhä kalastajanpoika" ja"Antti ja hänen ystävänsä", jotka ovat Emma Krohn vainajankirjoittamat.

Minna Krohn.

Matka.

    Minne aikoo pikku mies?
    Lasten-tarhaan kukaties? —
    Ei, vaan ulos maailmaan
    Ympärilleen katsomaan.

    Hän on pannut isänsä
    Juhlahatun päähänsä,
    Kädessä on sauvakin,
    Isän keppi parahin.

    Astuskelee vähäisen,
    Tulee aita etehen,
    Ja sen taakse metsää vaan,
    Kuka sinne tahtoiskaan!

    Jopa äiti huolissaan
    Ruvennut on huutamaan!
    "Pekka, Pekka, lapseni,
    Missäs olet, armaani?"

    "Tässä olen äitini,
    Älä toru Pekkaasi!
    Pekka meni vähän vaan
    Ympärilleen katsomaan."

    Vieden Pekkaa kotihin
    Äiti puhkee sanoihin:
    "Koti lasten maailma on,
    Onpa maailma verraton."

Lasisilmät.

    Pohjanmaalla kaukaisella
    Asui vanha eukkonen
    Tilallansa rauhaisella
    Kanssa pienen tyttösen.

    Stiina oli tytön nimi,
    Viisi kesää nähnyt vaan,
    Vielä peukaloaan imi
    Eikä surrut tapojaan.

    Töistä mailman ikävintä
    Oli Stiinall' aapinen;
    Lukuhetket ankarinta
    Nuhdetta toi mummosen.

    Lelut, kanat, kukot, muuta
    Oli mieless' ainiaan,
    Mutta kirjan oppii uutta
    Stiina yhä kammoi vaan.

    Kerran mummon vieraisilla
    Ollessa vaan hetkisen,
    Istuu Stiina kotosella
    Mummon "lasit" koittaen.

    Aa

...

BU KİTABI OKUMAK İÇİN ÜYE OLUN VEYA GİRİŞ YAPIN!


Sitemize Üyelik ÜCRETSİZDİR!