E-text prepared by Tapio Riikonen
Yksinäytöksinen ilveily
Kirj.
Hämeenlinnassa,Boman & Karlsson,1905.
Hämeenlinnan Uusi Kirjapaino.
Iisakki Markkanen, kauppias, |
Risto, puotipoika, | sama henkilö.
Kalle Seppälä, renki.
Aapeli Rutanen, hänen isäntänsä.
Mikon Liisa.
Korventaustan Taava.
Aholan Sohvi.
Heikin Kaija.
Kompelin Jeremiias, y.m. ostajia.
Näyttämö:
Kauppapuoti. Ovi oikealle ja toinen vasemmalle. Hyllyt tiskin takana jasivuilla tyhjät tavaroista. Lattialla lähellä vasemmanpuolista oveamuutamia puulaatikolta, joissa on hevosenkenkiä, nauloja y.m. Seinässäniiden yläpuolella riippuu muutamia huiveja, vöitä y.m. vaatetavaraa.Tiskillä saha ja nauloja, sekä kaikellaista pientä rihkamaa,lankarullia, paperossipuntteja, tulitikkulaatikolta y.m. kasattunasikin sokin.
Markkanen (Lyö esiripun noustessa naulaa takimmaisen hyllyn kylkeenja koettelee sitte käsin naulatun laudan kestävyyttä.) Pitää, sanoiKautun seppä. (Peräytyy tiskin etupuolelle ja mittailee hyllyäsilmillään.) Totta vie, se ei olekaan hullumpi. Jos nikkarilla olisiteettänyt, niin olisi saanut maksaa monet kymmenet markat, eikä värkkiolisi tullut yhtään parempi, ei ainakaan lujempi. Neuvokas mies osaaitsekin suoriutua tämmöisissä asioissa. Suotta laitoin toissa vuonnaniin pienet hyllyt, mutta eihän sitä silloin vielä osannut arvata, ettäliike näin pian kasvaisi toista vertaa suuremmaksi. Liekköhän ihmisetjoka paikassa niin hölmöjä kuin täällä? Maksavat tavarastakahdenkertaisen hinnan, kun vaan osaa asettaa hinnan niin ylös, ettäsaavat tinkiä pois muutaman viispenniä. Pöllöt! Luulevat kai vielätehneensä hyvätkin kaupat. Pysykööt he vaan minun puolestani hurskaassauskossansa. (Kello viereisessä huoneessa lyö seitsemän.) Seitsemänvasta! Pianpa se tulikin valmiiksi; taidan ehtiä järjestää tavarat joennen iltaa. Mutta ei auta yhtään siekailla. Pian tulee taas puotitäyteen ostajia, ja niiden kanssa täytyy loruta puolen päivää ennenkuinne saa tiehensä. Järjestetään nyt ensiksi eilen tulleet tavarat.
(Menee avoimesta ovesta oikealle ja palaa pian kädessään kolme posliinituoppia, jotka asettaa tiskille. Kääntelee yhtä kädessään.)
Mitäs luulet, Iisakki, voivasi kiskoa tästä kapineesta joltakinpuolisokealta torpan muorilta? Antaisikohan tuo kuusikymmentä penniä?Siitä tulisi jotensakin kohtuullinen voitto; tavara on minulle maksanutjustiinsa 30 penniä, taikka vähän sitäkin vaille. Minä siis merkitsentähän ostohinnaksi 56 penniä. Rehellinen kauppias antaa aina ostajaintietää, paljoko tavara on hänelle itselleen maksanut, jottei häntävoitaisi syyttää kiskomisesta. (Kastaa kynän mustepulloon.) Vaikirjoittaisinko kerralla 58 penniä, niin voisin pyytää 65 mutta alentaasitte 60 penniin. Saattaapa niin ollakin parasta. (Kirjoittaa tuopinpohjaan.) Kas niin. (Asettaa tuopin hyllylle ja ottaa laatikostatoisen.) Tähän samalla tavalla. (Merkitsee hinnan ja asettaa tuopinedellisen viereen.) Ahneus pettää viisaudenkin, sanotaan, mutta eipässe petä kauppias Markkasta. Jos nyt sattuu puotiin ostaja, joka tietääsuunnilleen tavarain oikeat hinnat — ja semmoisia sattuu aina välistä— myydään hänelle tämä tuoppi, johon kirjoitan ostohinnaksi 28 1/2penniä, kas niin, — ja otetaan siitä 35 penniä. (Asettaa tuopinhyllylle.) Ei tuon vertainen paljoakaan köyhdytä. Ja onhan sitäpaitsihyvä lohduttaa itseään sillä tiedolla, että on joskus ollutrehellinenkin. E