E-text prepared by Tapio Riikonen

SUOMALAISEN TEATTERIN HISTORIA III

Nousuaika, 1879-93

Kirj.

ELIEL ASPELIN-HAAPKYLÄ

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 1909.

SISÄLLYS:

  VIII. Kahdeksas näytäntökausi, 1879-80.
    IX. Yhdeksäs näytäntökausi, 1880-81.
     X. Kymmenes näytäntökausi, 1881-82.
    XI. Yhdestoista näytäntökausi, 1882-83.
   XII. Kahdestoista näytäntökausi, 1883-84.
  XIII. Kolmastoista näytäntökausi, 1884-85.
   XIV. Neljästoista näytäntökausi, 1885-86.
    XV. Viidestoista näytäntökausi, 1886-87.
   XVI. Kuudestoista näytäntökausi, 1887-88.
  XVII. Seitsemästoista näytäntökausi, 1888-89.
 XVIII. Kahdeksastoista näytäntökausi, 1889-90.
   XIX. yhdeksästoista näytäntökausi, 1890-91.
    XX. Kahdeskymmenes näytäntökausi, 1891-92.
   XXI. Yhdeskolmatta näytäntökausi, 1892-93.
        Viiteselitykset.

VIII.

Kahdeksas näytäntökausi, 1879-80.

Edellinen jakso kertomustamme päättyi Suomalaiselle oopperalleomistettuihin jäähyväissanoihin. Aikalaiset eivät kuitenkaan tienneet,että teatteri tästä lähtien oli käsittävä ainoastaan puhenäyttämön,eikä siis näytäntökauden loppuessa keväällä 1879 havaittu mitäänalakuloisuutta sen ystäväpiirissä. Päin vastoin oli, kaikesta päättäen,mieliala reipas ja luottavainen. Ja olihan siihen aihettakin. Oopperanviimeinen näytäntösarja oli jättänyt jälkeensä kauniita muistoja japuheosastokin oli tehnyt hyvän vaikutuksen. Ensi kerran se olinäytellyt Helsingissä yhtä mittaa kolme kuukautta ja ensi kerranBergbom oli voinut panna koko aikansa ja voimansa sen johtoon, ja tulosoli ollut ilahduttava: näytännöt olivat alkaneet vetää Arkadiaan paitsevarsinaista yleisöään ennen välinpitämättömiäkin, ruotsalaisiakatsojia.

Tämän saamme tietää Emilie Bergbomin kirjeistä veljelleen, jokatoukokuun keskivaiheilla oli lähtenyt ulkomaille. Siten hän 27/5kirjoittaa Jane Eyrestä:

"[Ida] Aalberg menestyy suuremmoisesti. B. O. Schauman sai pyhänäNordenstamin teatteriin, ja ukko ihastui niin, että hän seisoipaikallaan viime hetkeen ja taputti käsiään ja kumarsi, aivan niinkuinTrapp ennen muinoin Frankenfeltille. Hän lähetti kysymään, esiintyyköAalberg vielä — tämä oli 'yhdellä hyökkäyksellä valloittanut hänet'.Kaikki kolme kertaa on meillä ollut vallan hyvä huone, mitä tyytyväisinyleisö, kättentaputuksia ja esiinhuutoja sekä kukkia Aalbergille jokailta. Hän onnistuukin oikein hyvin, mutta melkein enemmän ilahduttaaminua Leinon menestys. Kahdessa ensimäisessä näytöksessä hännäyttelee erittäin hyvin; kolmannessa hän sentään on heikko jalemmentunnustuksessa hyvinkin heikko. Kyllä meidän täytyy ponnistaavoimiamme saadaksemme hänet ensi vuonna ulkomaille." —

[Ja 3/6 samaan ääneen:] "Eilen päätimme ja loistolla. Vaikka oli mitäkaunein kesäilma ja ruotsalainen oopperanäytäntö (jopa Cornevillenkellot!), oli meillä 480 mk — sangen hyvä tulo neljänneltä kerraltaJane Eyreä. Yleisö oli melkein yksinomaan ruotsalaista, jopa oli parikaartinupseeriakin eksynyt Arkadiaan, ja kumminkin olivatsuosionosotukset vilkkaita ja lämpimiä; Aalberg sai kaksi komeaakukkavihkoa bravohuutojen kaikuessa. — Saa nähdä kestääkö ihastussyksyllä! Onneksemme alkaa ruotsalaisen puheosaston huono mainevakaantua yleisössä." —

Kuultuansa Nordenstamin lausuneen: "Ruotsalainen teatteri olisionnellinen, jos sillä olisi semmoinen näyttelijätär" [kuin IdaAalberg], Emilie pelkää, että ruotsalaiset koettavat houkutella hänet

...

BU KİTABI OKUMAK İÇİN ÜYE OLUN VEYA GİRİŞ YAPIN!


Sitemize Üyelik ÜCRETSİZDİR!