Produced by Tapio Riikonen
Romantillinen murhenäytelmä
Kirj.
FR. von SCHILLER.
Suom. E. A. [Edvin Avellan]
K. E. Holm, Helsinki, 1875.
Hufvudstadsblad'in kirjapaino.
Kaarlo VII, Franskan kuningas.
Kuningatar Isabella, hänen äitinsä.
Agnes Sorel, hänen lemmittynsä.
Filip Hyvä, Burgund'in herttua.
Kreivi Dunois, Orleans'in Bastardi.
La Hire, | kuninkaan upsierejä.
Du Chatel, |
Rheims'in arkkipiispa.
Chatillon, burgundilainen ritari.
Raoul, lothringilainen ritari.
Talbot, englantilaisten pääpäällikkö.
Lionel, | englantilaisten alipäälliköitä.
Fastolf, |
Montgomery, nuori Wales'ilainen.
Orleans'in raatiherroja.
Englantilaisten sanansaattaja.
Thibaut d'Arc, rikas maamies.
Margot, |
Louison, | hänen tyttärensä.
Johanna, |
Etienne, |
Claude Marie, | heidän kosiansa.
Raimond |
Bertrand, toinen maamies.
Mustan ritarin haamu.
Kolari ja Kolarin vaimo.
Sotamiehiä ja Kansaa, Kuninkaan kruunupalvelioita, Piispoja,
Munkkeja, Marsalkkeja, Hallitusmiehiä, Hovikansaa ja muuta
kruunaus-kulkuun kuuluvaa, äänetöintä väkeä.
Maaseutu.
Edessä oikealla kappeli pyhimyksen kuvan kanssa,vasemmalla korkea tammi.
Ensimmäinen Kohtaus.
THIBAUT d'ARC, hänen kolme tytärtänsä,
KOLME NUORTA PAIMENTA, heidän kosioitansa.
Thibaut.
Niin, veikot, tänään franskalaisia
Viel' ollahan ja haltioita maassa,
Jot' isät kynsivät; vaan kenpä tietää,
Ken huomeltaisin meitä vallitsee!
Englantilaisen lippu kaikkialla
Jo voitollisna liehuu; hevosillaan
Hän Franskan kukkaistantereita polkee.
Pääkaupunkimme häll' on antaunna,
Ja Dagobartin ikivanhan kruunun
Se vieraan rungon oksaselle tarjoo.
Kuin loisen, kuningasten jälkeisen
Nyt maassa omassansa kiertää täytyy,
Ja häntä vastaan vihollisten puolla
Pää-pääri taistelee ja lähin lanko
Ja korppi-äiti itse heitä johtaa.
Ylt' ympäritse kylät, kaupungit
On lieskana, ja hävityksen sauvu
Jo laaksoamme rauhallista lustuu.
— Sen vuoksi Herran kanssa päättänyt
Oon tyttäreni naittaa, nyt kun vielä
Sen tehdä voin: sill' sodan ahdingossa
On nainen holhomiehen tarpehessa,
Ja lempi kuormat kaikki huojentaa.
(Ensimmäiselle paimenelle).
Etienne! Te Margot'ani halajatte.
On pellot vierekkäin ja sydämet,
Ne yhtä ääntä soivat. — Hyvän liiton
Se tuottaa!
(Toiselle paimenelle).
Claude Marie! Te vaiti ootte,
Ja Louisonini silmät maahan luo?
Kaks' syöntä yhtynyttä jakaisinko,
Vaikk' aartehia ette tarjoo? Kellä
On aartehia? Huonehet ja aitat
Ne vainon saalihiks' tai liekin käyvät —
Ja kunnon miehen vahva rinta vaan
On murtamatoin muuri näihin aikoin.
Louison.
Oi isä!
Claude Marie.
Louison'ini!
Louison (syleillen Johannaa).