Produced by Juhani Kärkkäinen and Tapio Riikonen
Elämäkerrallinen kuvaus
Kirj.
J. A. Maunu
K. F. Kivekäs, Oulu, 1891.
Ken on likemmin tutustunut siihen uskonnolliseen liikkeesen, jokaviimeisinä vuosikymmeninä laestadiolaisuuden nimellä on voittanutniin paljon alaa Suomessa, Venäjän Karjalassa, Skandinaavianpohjoisseuduissa, Lapissa ja vieläpä valtameren toisella puolellakin,hän varmaankin on alkanut tiedustella, miten tuo suuremmoinen liikeon syntynyt, kuka sen alkuunpanija on ollut. Laestadiolaisuudenperustaja Lars Levi Laestadius on kyllä nimeltänsä tunnettu, yhtä jatoista ovat tuon merkillisen miehen vielä elossa olevat oppilaatkinhänestä suullisesti kertoneet; mutta sittenkin ovat käsityksethänestä hyvin hämäriä. Milloin on hänen persoonansa maalailtu mitäloistavimmilla ihanteellisuuden väreillä, milloin on se lokaanraiskattu taitamattomuuden tallattavaksi.
Noin vuosi sitten esitti allekirjoittanut kansantajuisessaesitelmässä muutamia elämäkerrallisia tietoja tuosta kuuluisastaherätyssaarnaajasta, jolla näilläkin seuduilla on monta harrastaoppilasta. Se suosio, mikä yleisön puolelta tuli tämän esitelmänosaksi, kuin myöskin useat kehoitukset sen painattamiseen,synnyttivät hänessä sen ajatuksen, että tuonlainen elämäkerrallinenkuvaus Lars Levi Laestadiukesta varmaankin olisi tarpeellinen.Alkuperäistä esitelmääni olen liitin lavennellut ja jätän sen nytyleisön arvosteltavaksi.
Luonnollista on että noin jatkelemalla syntyneessä kyhäyksesssäei ole voinut karttaa epätasaisuutta kirjoitus- ja esitystavassa.Mutta jos minun olisi onnistunut edes sen verran valaista ahkeransielunpaimenen itselle hämärää elämän kuvaa, että hänen epäilemättäsuuret ansionsa esiytyisivät seurattaviksi, mutta myöskinkieltämättömät yksipuolisuutensa kartettaviksi, olisi tarkoituksenisaavutettu.
Kirjoitelmani lähteinä olen täyttänyt seuraavia: Laestadiuksenaikakauskirja En ropandes röst i öknen; Ruotsin Biografinensanakirja; Biografinen nimikirja; J. Grapen Lapin paimenmuisto;Pietari Laestadiuksen päiväkirja; Akianderin historia Suomenuskonnollisista liikkeistä; Ala-Luulajan provastin J. A. Englundinkirjoitus Lars Levi Laestadiuksesta aikakauskirjassa TeologiskTidskrift 1874-76; Korsblomman 1891; Laestadiuksen saarnoja jajälkeen jättämiä käsikirjoituksia. Sitä paitsi olen saanut muutamiapienempiä tietoja henkilöiltä, jotka ovat tunteneet Laestadiuksen.Valitettavasti kirjoittaja ei ole ollut tilaisuudessa suullisestikeskustella Laestadiuksen vielä elossa olevan ensimmäisentyökumppanin Juhani Raattamaan kanssa, joka varmaankin olisi voinutmonessa tärkeässä kohdassa tähdentää hänen muualta saamiansa tietoja.
Oulussa 17 p. Lokakuuta 1891.
19:sta vuosisata on Suomenkin kansalle merkillinen aika. Tämänvuosisadan alussa se "korotettiin kansakuntain joukkoon" jasiitä pitäin on se kehittynyt ja varttunut niin, että sitämelkein kadehtitaan. Tämä vuosisata on meille luonut järjestetynkansakoululaitoksen, verrattain suuren kirjallisuuden sekäsanomalehdistön, jonka isänmaan rakkaus ja uuttera työ kansanvalistamiseksi on kiitoksella tunnustettava. Ei milloinkaan olemeidän maassamme yksityiset eikä valtio uhranneet niin paljon rahvaanhyväksi kuin tällä vuosisadalla. Ja kansan varallisuus ja hyvinvointionkin siitä syystä kasvanut.
Uskonnollisellakin alalla muodostaa 19:sta vuosisata käännekohdan.Bibliaseurat, evankelinenseura, lähetysseura, ja kaikenlaisetyhdistykset armeliaisuuden harjoittamista tai tapain parantamistavarten ovat osoituk