E-text prepared by Juhani Kärkkäinen and Tapio Riikonen
Kirj.
Alexandre Dumas
Ranskankielestä suomentanut
Jalmari Finne
Alexandre Dumas'n historialliset romaanit VI
Hämeenlinnassa,Arvi A. Karisto Osakeyhtiö,1918.
I. Lukija tutustuu tämän kertomuksen sankariin ja hänen
syntymäseutuunsa.
II. Todistetaan, että täti ei aina ole yhtä hyvä kuin äiti.
III. Ange Pitou tätinsä luona.
IV. Kuinka lausevirhe ja kahdeksan kielivirhettä saattaa
vaikuttaa ihmisen elämään.
V. Maalaisfilosofi.
VI. Paimenelämää.
VII. Todistetaan, että jos pitkät sääret ovat epämukavat
tanssiaisiin, ne ovat sitä hyödyllisemmät juostessa.
VIII. Miksi tummapukuinen mies oli mennyt taloon samaan
aikaan kun molemmat poliisit.
XIX. Matkalla Pariisiin.
X. Mitä tapahtui perille tultaessa.
XI. Heinäkuun 13 ja 14 päivän välinen yö.
XII. Mitä tapahtui heinäkuun 13 ja 14 päivän välisenä yönä.
XIII. Kuningas on niin hyvä, kuningatar on niin hyvä.
XIV. Ranskan kolme hallitusmahtia.
XV. Kansan Mirabeau.
XVI. Bastilji ja sen kuvernööri.
XVII. Kukistunut suuruus.
XVIII. Tohtori Gilbert.
XIX. Kolmio.
XX. Sebastien Gilbert.
XXI. Rouva de Staël.
XXII. Kuningas Ludvig XVI.
XXIII. Kreivitär de Charny.
XXIV. Kuninkaallista filosofiaa.
XXV. Kuningattaren luona.
XXVI. Kuninkaan illallinen heinäkuun 14 päivänä 1789.
XXVII. Olivier de Charny.
XXVIII. Aviomies ja rakastaja.
XXIX. Kolmisin.
XXX. Kuningas ja kuningatar.
Picardien ja Soisonnaisin rajalla, siinä osassa kansallista maaperää,joka Ile-de-Francen nimisenä kuului muinaisten kuninkaittemmeperintöalueeseen, keskellä puolikuun muotoista alaa, jokaulottuessaan etelästä pohjoiseen leviää viidenkymmenen tuhannentynnyrinalan suuruiseen metsään, on Frans I:n ja Henrik II:nistuttaman tavattoman laajan puiston suojassa Villers-Cotteretsinpieni kaupunki. Tämä kaupunki on kuuluisa siitä, että siellä syntyiCharles Albert Demoustier; kertomuksemme alkaessa hän täälläkirjoitti, aikakautensa kauniiden naisten iloksi "Kirjeitä Emiliellejumalaistarustosta", joita kiihkeästi luettiin sitä mukaa kuin neilmestyivät.
Lisätkäämme tämän pienen runollisen kaupungin mainetta, kaupungin,jolle sen pilkkaajat itsepintaisesti tahtovat antaa kauppalan nimen,vaikkakin siinä on kuninkaallinen linna ja kaksituhatta neljäsataaasukasta, lisätkäämme sen runollista mainetta sillä huomautuksella,että se on kahden penikulman [Ranskan penikulma oli noinpuoliviidettä km. — Suom.] päässä Laferté-Milonista, missä syntyiRacine, ja kahdeksan penikulman päässä Château-Thierrystä, missä LaFontaine näki päivänvalon.
Ottakaamme huomioon sekin, että "Britannicuksen" ja "Athalien"kirjoittajan äiti oli kotoisin Villers-Cotteretsista.
Palatkaamme sen kuninkaalliseen linnaan ja kaupungin kahteentuhanteenneljäänsataan asukkaaseen.
Kuninkaallisen linnan perusti Frans I, jonka vaakunan salamanteritvieläkin koristavat sitä, ja sen valmisti lopullisesti Henrik II,jonka nimikirjaimet näkee siellä liittyneinä Katarina di Medicinnimikirjaimiin ja Poitier