E-text prepared by Jari Koivisto
ynnä Kuvaelmia Suomalaisuuden historiasta
Kirj.
Yliopistollinen väitöskirja, jonka Keisarillisen Aleksanteri-Yliopiston
Suomessa Historiallis-kielitieteellisen Tiede-kunnan suostumuksella
tarkasteltavaksi esittää Julius Leopold Fredrik Krohn, Hist. kiel.
Maisteri.
Historiallis-kielitieteellisen Tiede-kunnan oppisalissa, Lokakuun 4p:nä 1862, tav. aik. aamup.
Helsingissä, 1862.
J. C. Frenckellin ja Pojan luona.
Esipuhe.
Katolisuuden aikakausi 1157-1528.
Uskonpuhdistuksen aikakausi 1528-1640.
Ruotsalaistulvan aikakausi 1640-1721.
Ruotsalaisuus ja Fennofilot 1721-1766.
Porthanin aikakausi 1766-1809.
Liite.
Viitteet.
Esipuhe.
Aineet, joista nyt yleisön käsiin lähtevä teos on kyhätty, nimittäinsuomenkieliset runot ja virret, ovat nykyisinä aikoina kerätyt Pohdontoimen kautta ja hänen perintönään tulleet yliopiston haltuun. Sentallessa löytyvät melkein kaikki tässä mainitut runoelmat. Muutamatsiitä puuttuvat, jotka olen kopioinnut Tukholman Kuninkaallisessa ynnäPorvoon kymnasin kirjastossa, tulevat kohta käsikirjotuksena samaanpaikkaan. — Suurena apuna tätä työtä tehdessä on ollut HerraValtaneuvos Pippingin tarkka ja lavea luettelo suomenkielisistäkirjoista, ja ilman sitä tuskin olis ollut rupeaminenkaantäydellisempään suomenkielisen kirjallisuuden historiankokoonpanemiseen. Mutta minun on Herra valtaneuvosta erikseenkinkiittäminen hänen hyväntahtoisesta suullisesta avustaan. Samatenmyöskin Herra Provessori Akianderia, jolta olen saanut tiedot niidenkirjottajain elämästä, mitkä olivat Porvoon hippakunnan pappia. Myöskinsaan kiittää siitä avuliaisuudesta, millä hoidossaan olevienkirjastojen varoista ovat hakeneet minulle tarpeelliset kirjat,Helsingin yliopiston kirjaston varahoitajaa Herra Tohtori Elmgréniä,amanuensia Tukholman Kunink. kirjastossa, Herra Maisteri Wieselgréniäja Upsalan yliopiston kirjastonhoitajaa Herra tohtori Fantia. Niin myösSuomen senaatin arkiston hoitajaa Herra Tohtori Bomanssonia, ja Herranotarius Th. Merckliniä Riiassa.
Katolisuuden aikakausi 1157-1528.
Suomi joutui Ruotsin vallan alle, se yhdistettiin maakuntana Ruotsinvaltakuntaan, se sai saman uskon ja samat lait kuin Ruotsalaiset. Muttakuitenkin kovin erhettyisimme, luullen että Suomi teossa tahi ihmistenmielestä oli samassa tilassa kuin esimerkiksi Taalain maakunta taiSörmlanti muun Ruotsin suhteen. Suomi kyllä oli maakuntana, vaanerinäinen maakunta, jonka kansa kaikkina aikoina pidettiin ja pitiitseään erilaisena Ruotsalaisista, vaikka niiden kanssa yhdistettynäsaman valtikkaan varjon alle.
Ruotsin vallan maakunnilla ylipäätänsä oli Kustavi Vaasan aikoihin astijotenkin voimallinen erikoishenki. Että se Suomessa, jonka luonnollinenasema ynnä asukasten eritavat ja kieli erottivat muusta valtakunnasta,piti olla vielä paljon voimallisempana, on helppo ymmärtää. Se oli sitävoimallisempana, koska ei Suomen kansa, vieraankaan vallan alla,sortunut orjuuteen niinkuin onnettomat veljensä Suomenlahdeneteläpuolella, vaan sille suotiin kaikki oikeudet mitkä voittajatitsetkin katsoivat kalleimmaksi aarteekseen. Ei kulunutviittäkymmentäkään vuotta siitä kun Ruotsin valta Pähkinäsaaren rauhankautta oli tullut vakauneeksi Suomessa, niin annettiin Suomalais