Produced by Jari Koivisto and Tapio Riikonen
Käytetty Suomeksi ja Suomen moahanki sovitettuna
C. A. Gottlundilta
Helsingissä,Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjapainossa,1863.
Imprimatur: L. Heimbürger.
Ensimmäinen vihko:
Esipuhek.
1. Vaimoista ja Viinasta.
2. Soitannon vaikuttamisesta.
3. Ilossaan, Heikkilässä.
4. Muovitsille. Yötä olvelassa oltuansak.
5. Äsköisestä tanssista, Ukkolassa.
6. Muovits soitteloopi Jaakkolassa.
7. Muovits-poloisen päivittelemistä.
8. Ala-kylän tanssista.
9. Mähöisen tanssi.
10. Ylä-kylän tanssi.
11. Ulla Urpiainen tanssii Juusolassa.
12. Olvelassa.
13. Kapakkahan tultuansak.
14. Kaisasta.
15. Pullonsak nähtyänsä eli Puhek puttelistaan.
16. Viinan soarna. (Kirjoitettu ystävillensäk Sortavalassa).
17. Juoma-laulu.
18. Juoppo-lallin juohotuksia, olvelassa.
Toinen vihko:
Bakkus-urojen vapasukullisuuteen kohoittamisesta.
19. Bakkuksen vapasukuiset.
20. Bakkus-urojen ens'kerran Tähti-niekoiksi koroittamisesta,
ja miekkansak miehistymisestä.
21. Bakkus-urojen tois-kertana Tähti-niekoisi koroittaissa.
22. Tähti-niekkojen valallen käyttäminen, Joukunnon vietös-juhlalla.
23. Bakkuksen Opetus- ja Rukous-kirja.
24. Ulla lähtöö veneh-matkalla Halikosta Helsinkiin.
25. Ulla lähtöö vesi-matkalla Veaporiin.
26. Kaisaniemessä. Keväen tultua.
27. Kaisaniemessä. Suurus-paloilla.
28. Töölöön, illan suussa, tultaissa.
29. Kortin-lyönti.
30. Juhannuksena.
31. Ulla Urpiaisen moninaiset elämän-vaiheet.
32. Ullan linnaan kuljettamisesta.
33. Peloittivat Pöllöistäkin.
34. Selkeänsäk soamisestaan.
35. Annikka.
36. Susanna.
37. Partalan ristiäisihin.
Kolmas vihko:
38. Pitoihin kuhtuminen. 39. Kolehmaisen kuolemasta. Peä pohmelossa. (Toisen jatkoksi.) 40. Tanssistapa tappeluhun. 41. Tanssiloista. 42. Hollimiehet. 43. Jaakon-päivänä olvelassa. 44. Jeä-hyväiset Tapiolan ruohistossa. 45. Pioista poislähtiessämme. 46. Vanha Jussi. 47. Ukot, olvelassa ollessaan. 48. Viinan juoja. 49. Juopuneen horaajamista telmätessään. 50. Hanno Haikarainen. Pahalaisellen kirjuttaessaan. 51. Juoppo-lallin valittaminen. 52. Kuollessani, ja olvelan rapuilla istuessani. 53. Kuolemaisillani. 54. Kalle Kaukoisellen vaimonsak hauvattaissaan. 55. Maineheita muista maista. 56. Ullan vesillen mäntyä, ja Kaisaniemehen tultuansak. 57. Ukko Noak.
Esipuhek.
Näytteä kyllä kuin Suomen Runotar istuisi vielä tuppisuuna, ainasiitä päivästä kuin ruvettiin ensin soaha Suomalaisia vanhojarunoja painetuiksi. Nyt on jo lähes 50 vuotta siitä päivästä kuinheitä ensikerran julistettiin, eikä ouk vielä koko tällä ajan-välilläyksikään ainoa kunnollinen Runoilia, kuuluisana kukkujana, Suomessailmestynyt — Herrasväestä liijaksikin. Mistähän se tulloon? Jakuitenkin on runomisen henki aina vielä kielessämme pysyvä, ellei ainamielessämme. Se tuloo, uskoisimme, siitä — että tämä vanhanaikainenrunoilemisen tapa on nyt jo meissä lakkauntumassa, kauvan tätäsuomalaista kansoa jo palveltuansak; ja toinenki, nyky-aikaisenrunoilemisen he