Produced by Tapio Riikonen
Pilanäytelmä 1:ssä näytöksessä
Kirj.
Aapo S.
Hämeenlinnassa,Boman & Karlssonin kustannuksella1904.
Hämeenlinnan Uusi Kirjapaino.
Sakari, kievarin isäntä.
Martta, hänen vaimonsa.
Arvid, heidän poikansa.
Liisa, palvelija.
Joni.
Takamäen Taava, |
Laitolan emäntä, |
Taavetti, | Kyläläisiä.
Haaralan isäntä, |
Eero, |
Poliisi.
Vierashuone eräässä maakylän kievarissa. Huonekalusta keskinkertainen.
Pari kynttilää palaa piirongin päällä. Lattialle on havuja pilkottu.
Pitkät, valkoiset uutimet ikkunoissa.
Esiripun noustessa istuvat kyläläiset totisen ja tärkeän näköisinä mikämissäkin, toiset ääneensä puhellen, toiset hiljaa keskenään supatellen.
Taavetti: On se mahtanut tämän talon Arviiti rikastuakin sielläAmerikassa?
Takamäen Taava: No, sen nyt tietääkin! Eipähän se siitä mihin pääse.Sellainen visu ja toimelias mies! — Niin on emäntä sanonutkin minulle,että kun Arviiti tulee, niin heti se ostaa Tuomiahon tilan ja sitäviljelemään alkaa. Siihen kauppaan ei joka mies pystykään. — Niin.Hyväpä se onkin sen talon perillisille, että pääsevät veloistaan jasaavat osansa kukin. Niinpä se Tuomiahon Kaisa sanoikin minulle tässätuonoin, kun kävin häntä hieromassa, että…
Laitolan emäntä: Mitenkäs on, ei taida se Kaisa vielä ollanaimisissa?
Taava: Eikös kissa! Kukapa siitä vaivasesta raukasta… Vaikkakyllähän se Koiviston Eljas sitä riijasikin, mutta sitten kun Tuomiahonisäntä kuoli ja velkamiehet alkoivat perikuntaa hätyyttää niin näkiEljaskin, ettei se talo niin rikas ollutkaan kuin mitä puhuttiin.Siihen jätti Kaisan, ja nai kokonaan toisesta kylästä.
Taavetti: Oli sitte varmaankin Eljaan nykyisellä eukolla enemmänrahaa kuin Kaisalla?
Taava: Sanoivathan ne hänellä olleen jonkun verran rahojakin — jasitte niin pulska ja veikeä ihminen. Kyllähän se kelpasi ottaasellainen.
Laitolan emäntä: Mutta ompa täällä tosiaankin somasti laitettu.Vaikka ihmekös se tällaisena päivänä. Kummapa on kun ei sitä Arviitiajo kuulu!
Haaralan isäntä: Tulee kait se, kun kerkiää.
Taavetti: Niin! Eihän sitä sieltä Amerikan maasta niin hopusti tulla,kuin jostain muualta.
Eero: Kyllä se jo on Arviiti aikoja sitten Amerikan jättänyt…
Taava: Onpa tietenkin! Sehän kuuluu Amerikan ja tämän Suomen välilläolevan niin suuri merikin, että ei kirkkaalla ilmallakaan toista rantaanäe. Tuo Jaakon-Tuomaan Juhokin, joka meriä on niin paljon seilannut,sanoi minulle että…
Eero (Naurahtaen): Kyllä sitä on merta Amerikan ja Suomen välillä.Saa siinä seilata monta päivää, ennenkuin yli pääsee.
Taava: Voi, Vooi! Mutta ompa se kummaa, ettei ne ihmisraukat eksy sinneijäksi päiväksi…
Eero: Eivät eksy. Kyllä merimies tiensä löytää suuremmillakinmerillä.
Taava: Vieläkö niitä sitten on suurempiakin meriä?
Eero: On niitä meriä maailmassa! Sekin Iso Valtameri, joka ontoisella puolen maailmaa, on niin suuri, että sen etelän puoleinenlaita kohoaa hyvän matkaa auringon toiselle puolen.
<