Produced by Tapio Riikonen
Kansan suusta kokoillut
K. A. Castrén
Helsinki,J. F. Frenckell ja Poika,1865.
Imprimatur: C. R. Lindberg.
A) Kahakat Kälviällä v. 1808.
B) Kenraal-adjutantti Bergenstråle'n retkestä.
C) Etelä-pohjalaisten sotaiset vehkeet v. 1808.
D) Hajapaikkaisia liikkeitä v. 1808.
I. Tapahtumia Saarijärvellä.
II. Kahakka Kapeen sillan luona Laukkaalla.
III. Tapahtumia Laukkaalla Walkolan kylässä.
IV. Koiviston tappelu Toukokuun 29. p.
V. Tapahtumia Keuruulla.
VI. Kahakka Alahärmässä.
VII. Kahakka Kantin keskievarissa.
VIII. Kahakka komppania-lakealla Ruovedellä.
IX. Tapahtumia Rautalammilta.
Viiteselitykset.
Alkulause.
Harvoin alhaisen sotilaan ansio tulee tai voikaan tulla historianpalstoihin, ja maamiehen pyrinnöt vielä harvemmin. Yhtäkaikki nekumpikin, ja varsinkin jälkimäiset, ovat kumoomattomia todistuksiakansan hiljaisesta taistelusta olonsa ja elonsa edestä, ovatetenkin tässä ikimuistettavassa uros-näyttelyssä liikuttavia javälttämättömiä välikuvauksia. Siveydellisessäkin suhteessa näyttääjokapäiväisten tapahtumien kertominen olevan yhtä painavastavaikutuksesta kuin koskaan valtahistoriat, kun itsensä varjelemiseninto, rakkaus entiseen hallitukseen ja isämaanrakkaus synnytti nämärienteet, jotka alati ovat olevat sitä lähempänä rahvasta, kuinovat rahvaasta saaneet syntynsä. Jos asiaa katsoo sillä silmällä,eivät kertomat rahvaan sotarienteistä suurin tarvitsekaan muutapuolustusta, ja samassa näidenkin Muistelmain ilmestymisen oikeusmyönnetään.
Haastanen ehkä ensin sanasen näiden Muistelmain keräyksestäylipäätänsä. Käydessäni useamman luona, sain tietää hiukan siltätoisen tältä. Mutta näiden tietoin sovittaminen ja järjestäminen eiollutkaan helpointa, kun huomasin ukkoin juttuin ei pitävänkään yhtä,kun huomasin äijä parkain muistin jo ajan hävityksistä pettävän.Ei siinä muuta neuvoksi kuin panna jokaisen jutut rinnan ja sittenseurata niiden antamia tietoja, jotka puheissaan paraiten sopivathistorian kertomuksen ja toistensa kanssa yhteen, ehkä asuivat erisuunnilla pitäjäässä ja siis arvattavasti eivät olleet kuulleetainakaan kaikkea toisiltansa. Tämä oli, pait monta muuta seikkaa,vaikeimpia töitä, joka vaati useampia käymisiä saman vanhuksen luona,jotta saisi kaikki järjelliseen juoksuun ja tiedot sekä varmemmiksiettä täydellisemmiksi. On tuokin tukalimpia hankaluuksia, kun monivanhus pelkää haastella kaikki mitä tietää, juttelee vaan päällisinpuolin eikä muta kuulekkaan jos sattuu kyselemään asioita, joitahän pitää vaarallisina ja siis salaa. Niinpä satuin, tultuanipuhuttelemasta muutamaa vanhusta, kuulemaan hänen virkanneen:"Kyllä mulla olisi ollut paljon enemmänkin selvittämistä, vaan enuskaltanut. Kuka sen tietää mikä seuraa, jos näin vanhoja asioitarupeaa selvittämään, ja mikä niiden kerääjälläkään lie mielessä."Harvoin semmoisissa tiloissa auttaa vakuutukset, ja parasta olisijos osaa ikäänkuin leikitellen saada jutun matkaan. Moni ehkä luuleeesim. Kälviän kahakkain kertomissa löytävänsä jotain ala-upsieriHake'n tappeluista Järvenaution taloissa Kälviällä ja jälemminAla-vetelissä, mutta hänen töistänsä en ole saanut edes sen vertaakerätyksi, että voisin häntä mainita ollenkaan: vaan harva tunteenimen, ja tuskin kukaan mitä hän on toiminut.
Kälviän muistelmat olivat minulla jo ennalta kerätyt, kun kesällä1864 pää