E-text prepared by Tapio Riikonen
Kirj.
Suomensi ja lyhyillä selityksillä varusti
K. Siitonen
Pietarissa,Anton Lindebergin jaettavana,1888.
Sortavalan Osake-Yhtiön kirjapainossa.
Alkulause.
Ensimmäinen laulu: Aeneaan tulo Karthagoon.
Toinen laulu: Troijan hävitys.
Kolmas laulu: Matka-sadut.
Neljäs laulu: Dido.
Viides laulu: Kilpaleikit.
Kuudes laulu: Manala.
Seitsemäs laulu: Aeneaan saapuminen Italiaan ja hänen vastustajansa.
Kahdeksas laulu: Aeneaan liittolaiset.
Yhdeksäs laulu: Sodan alku.
Kymmenes laulu: Sota.
Yhdestoista laulu: Sotilakko ja sodan jatko.
Kahdestoista laulu: Aeneaan ja Turnon kahdentaistelu.
Alkulause.
Soisin Suomeni hyväksi, maani marjan kasvavaksi.
Publio Vergilio Maroni, jonka etevin teos, Aeneidi-kertomaruno,tässä lukialle suomalaisessa puvussa tarjotaan, syntyi Andes-kylässälähellä Mantuan kaupunkia 15 p. Lokak. v. 70 e.Kr., Marko LicinioKrasson ja Knejo Pompejon Rooman konsulina ollessa. Hänen isänsä,Vergilius Maro, oli maanviljeliä ja hänen äidistään tiedetäänvaan, että hän oli nimeltään Maja. Seitsemännestä vuodestaan astiKremonassa koulua käytyänsä, lähetettiin runoilijamme nuorukaisenaensin Milanoon ja sitten Neapoliin oppimaan, missä hän lakitieteenohessa harjotti varsinki roomalaisen ja kreikkalaisen kirjallisuudenlukemista.
Eräs tapaus vaikutti silloin suuresti runoilijamme elämään. Seoli seuraava: kun keisari Augustus oli v. 31 e.Kr. Aktion luonasaavuttamansa voiton kautta pääsnyt Rooman rajattomaksi hallitsiaksi,palkitsi hän sotamiehiänsä heille maatiluksia lahjottamalla ja näidenlahjotettujen maatilojen joukossa oli Vergilionki kotitila. Tämäseikka pakotti hänet Roomaan lähtemään, maatilaa takasin puuhaamaanja siten tuli hän tutustumaan suosijansa Maecenaatin, Augustonystävän, kautta myös keisari Auguston kera, jonka avulla sai sittehelposti perintötilansa takasin. Keisari Auguston suosio vaikutti,että hän siitä lähtien saattoi huoleta runoilija-toimiinsa antautua.
Hänen ensimmäisenä tärkeämpänä teoksenaan pidetään "Paimenlauluja"(Bukolika). Ne olivat idyllejä sekä saavuttivat aikanansa niinsuuren suosion, että niitä julkisesti Rooman theaattereissa luettiinja kerrotaan, että yleisö, runoilijamme sinne saapuessa, seisoallenousemallansa osotti hänelle erityistä kunnioitustansa. Paimenlaulujasepittäessä oli Vergilion esikuvana kreikkal. runoilija Theokritos.
Vergilion toinen suurempi teos on hänen nelilauluinen oppirunonsa"Maanviljelyksestä" (Georgika), jonka ensimmäisessä laulussahän puhuu maanviljelyksestä, toisessa — puiden kasvatuksesta,kolmannessa — karjan- ja neljännessä — mehiläistenhoidosta.
Vaan etevin hänen teoksistaan on Aeneidi, kertomaruno, jotahänen sanotaan kirjoittaneen koko 12 vuotta. Kuuden ensimmäisenlaulun sepityksessä on hänen esikuvanaan ollut Homeron Odysseiasekä varsinki neljännelle laululle rhodolaisen Apolloonion"Argonauti-retken" kolmas laulu. Aeneidin jälkimäinen puolimuistuttaa taasen Homeron sotais-henkistä Iliaadia ja vain jolloinkulloin äsken mainittua Apolloonion teosta. Keisari Augustus oli niinAeneidiin mieltynyt, että hän tahtoi sen oitis luettavakseen, mikälivaan teosta valmistui, vieläpä Vergilion suunnitelmatkin siihen, mikävielä oli valmistumatta. Aeneidin alun ilmestyessä lauloi runoilijaPropertius:<