Produced by Tapio Riikonen

KUVAELMIA ITÄ-SUOMALAISTEN VANHOISTA TAVOISTA 5: KESÄASKAREET

Kirj.

Johannes Häyhä

Helsingissä,Suomalaisen Kirjallisuuden Seura,1897.

SISÄLLYS:

Touonalkajaiset
Keväthommat
Juhannuksen vietto
Arkiset askareet
Kokouspyhä
Heinäaika
Talkoot
Paimenelämä
Karhunjahti
Syksytoimia

Touonalkajaiset

Sisältö: Touonalkajaisten määräys. Paimenten taianteko. Karhun luvut. Juhlamurkina. Kauran kylvö. Kylväjän luvut. Lehmäin uloslaskeminen. Karjan luvut. Rukous karjan puolesta. Lammasten uloslaskeminen ja loitsiminen. Rukous karjan varjeluksesta. Karjan kulku ja loitsut maidon annin puolesta. Loitsu karjan kaitsemisesta. Loitsu paimentamisesta. Ensimmäinen päivä paimenessa. Paimenten ja kyntäjäin kasteleminen.

Eräänä sunnuntaina keväällä, kun maat olivat jo sulat, kokoontuivatNiemelän kylän isännät lautamiehen taloon tuumimaan, millointouonteko oli aloitettava. Muutamat tahtoivat sen jo aloittaa tälläviikolla, mutta lautamies sanoi:

— Ei, hyvät naapurit, nyt sovi alkaa touontekoa kuun pohjalla.Lauantaina kun syntyy uusi kuu, niin sopii ensi viikolla pitäätouonalkajaiset minä päivänä tahansa. Ja muuten ei näy tänä vuonnaolevan kiirutta kyntämisellä; sillä vanhasta Pietarista vanhaanJyrkiin on vasta nousevalla viikolla ensimmäinen määräpäivä, niinkuin vanha runo siitä sanoo:

Kyntömiehen kylvöajat ovat tiedossa totiset: kymmenes on kydön kylvö, yhdeksäs on kasken kylvö, kahdeksas on pellon pano, seitsemäs on pavun teko. kuudes viikko, kuituviikko, viides viikko, ohraviikko, neljäs on tattarin teko, kolmas kaalin, lantun aika: toinen viikko touon päätös, kun nauris on napattu maahan.

Vähän aikaa neuvoteltua päätettiin touonalkajaiset pitää ensiviikolla maanantaina ja vuoro oli tänä vuonna syödä juhlamurkinalautamiehen talossa.

Seuraavana sunnuntai-iltana varustivat paimenet vuoteensa viereenvirsunsa ja hattaransa. Touonalkajaisaamuna herättivät emännät joauringon nousuaikana paimenet, jotka vuoteella kenkivät, so. kääriväthattarat jalkainsa ympärille ja panivat uudet virsut jalkaansa.Näin tehtiin siitä syystä että muka jalat pysyisivät terveenä kokokesäajan.

Vaatteet yllensä saatuaan menivät paimenet lehmäläävään (navettaan)ja ottivat kellon vanhimman lehmän kaulasta. Sitten he nyhtivätjokaisen lehmän vasemmasta kupeesta kolme karvaa, jotka he panivatkelloon. Kodan tiinusta pantiin vettä kello puolilleen ja jauhojahämmennettiin sekaan niin paljon, että seos tuli sakeaksi. Sittenotettiin taikina kellosta ja pöpellettiin saunan penkillä kaakuksi.Sillä aikaa kun toiset paimenet puhdistivat lehmänkelloa ja veivätsen takaisin lehmän kaulaan, toi vanhin paimen leivotun kaakuntupaan, nousi uunille, jossa hän kiersi kaakun kolme kertaa ympäriuunin patsaan ja lausui joka kerran:

— Noin seuratkaa lehmät toisianne koko tämä kesä, niin kuin tämätahdas seuraa tätä uunin patsasta.

Sitten hän litisti taikinan kakkaraksi ja paistoi sen tuvanlämmitessä uunin leukakivellä, vei sen porstuaan jauhinkivellejäähtymään ja sen jälkeen läävään. Kakkarasta hän antoi vanhimmastaalkain kullekin lehmälle pienen palan ja kierrettyään ensin palasenlehmän pään ympäri myötäpäivään sanoi palaa antaessaan:

— Pysy sunnuntaina Pietolassa Ras

...

BU KİTABI OKUMAK İÇİN ÜYE OLUN VEYA GİRİŞ YAPIN!


Sitemize Üyelik ÜCRETSİZDİR!